{"id":341,"date":"2026-10-02T15:25:09","date_gmt":"2026-10-02T13:25:09","guid":{"rendered":"https:\/\/informnapalm.org\/fi\/?p=341"},"modified":"2026-10-02T15:34:41","modified_gmt":"2026-10-02T13:34:41","slug":"ruotsi-suomi-puolustusyhteistyo-itameri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/informnapalm.org\/fi\/ruotsi-suomi-puolustusyhteistyo-itameri\/","title":{"rendered":"Ruotsi ja Suomi syvent\u00e4v\u00e4t puolustusyhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n It\u00e4merell\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n

Suomen F\/A-18 Hornet -h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ja Ruotsin JAS 39 Gripen -h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t nousivat 24. syyskuuta 2026 tunnistamaan ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 sotilaskoneita Suomenlahdella. Kyseess\u00e4 oli maiden ilmavoimien ensimm\u00e4inen yhteinen tunnistusteht\u00e4v\u00e4 osana p\u00e4ivystysvalmiutta.<\/span><\/p>\n

\n

Teht\u00e4v\u00e4 toteutettiin alle kuukausi sen j\u00e4lkeen, kun Suomi ja Ruotsi olivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet syvent\u00e4\u00e4 Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista. Ven\u00e4j\u00e4n alueelta tulevat satelliittipaikannuksen h\u00e4iri\u00f6t vaikuttavat edelleen Suomessa ja It\u00e4meren alueella. Ilmapuolustus, droonien torjunta, merialueiden valvonta ja pohjoismainen varautuminen kytkeytyv\u00e4t siksi yh\u00e4 tiiviimmin toisiinsa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen yhteinen tunnistusteht\u00e4v\u00e4 Suomenlahdella<\/h2>\n

Suomalaiset ja ruotsalaiset p\u00e4ivystysvalmiudessa olleet h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 24. syyskuuta Suomenlahdelle. Ruotsin puolustusvoimien<\/a> mukaan ven\u00e4l\u00e4iset sotilaskoneet lensiv\u00e4t kansainv\u00e4lisess\u00e4 ilmatilassa. Suomen tai Ruotsin ilmatilan loukkausta ei ole raportoitu.<\/p>\n

Suomi osallistui teht\u00e4v\u00e4\u00e4n F\/A-18 Hornet -h\u00e4vitt\u00e4jill\u00e4 ja Ruotsi JAS 39 Gripen -h\u00e4vitt\u00e4jill\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 johti Suomen ilmavoimien operaatiokeskus. Ven\u00e4l\u00e4iseen lento-osastoon kuului Tu-134-kuljetuskone sek\u00e4 MiG-31- ja Su-30-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

Suomen ja Ruotsin p\u00e4ivystysvalmiudessa olevat h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ovat jo aiemmin harjoitelleet yhdess\u00e4 rajat ylitt\u00e4viss\u00e4 harjoituksissa. Uutta oli se, ett\u00e4 maat toteuttivat nyt yhteisen valmiusteht\u00e4v\u00e4n. Molempien maiden koneet voivat tarvittaessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s naapurimaan lentotukikohtia.<\/p>\n

Ruotsi tukee Suomen alueellista puolustusta<\/h2>\n

Ruotsin puolustusvoimat<\/a> ilmoitti 28. elokuuta, ett\u00e4 ruotsalaiset yksik\u00f6t vahvistavat syksyn aikana Suomen puolustusta drooneja vastaan. Tukeen voi kuulua JAS 39 Gripen -h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4, Visby-luokan korvetteja sek\u00e4 tutka- ja ilmatorjuntaj\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/p>\n

Ruotsalaisia joukkoja voidaan tarvittaessa asettaa Suomen johtoon. Ne toimivat normaalisti Ruotsista k\u00e4sin, mutta niit\u00e4 voidaan sijoittaa my\u00f6s Suomeen. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on auttaa havaitsemaan ja torjumaan Suomen alueelliseen koskemattomuuteen kohdistuvia uhkia sek\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Suomen omia voimavaroja.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6 perustuu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen syvent\u00e4\u00e4 Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista. Ruotsin hallitus<\/a> liitt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6n Naton pelotteeseen ja it\u00e4isen sivustan puolustukseen. Syyskuun 24. p\u00e4iv\u00e4n tunnistuslento oli ensimm\u00e4inen yhteinen lentoteht\u00e4v\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun j\u00e4rjestely\u00e4 syvennettiin.<\/p>\n

GNSS-h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n alueelta<\/h2>\n

Satelliittipaikannuksen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 on tullut toistuvia Suomessa ja Suomenlahdella. Traficom<\/a> raportoi huhtikuussa, ett\u00e4 lentoliikenteess\u00e4 havaittiin GNSS-h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ymp\u00e4ri vuorokauden Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa. Ven\u00e4j\u00e4n rajan l\u00e4heisyydess\u00e4 esiintyi my\u00f6s paikallisia matkaviestinverkon h\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Traficomin mittaukset osoittavat, ett\u00e4 sek\u00e4 GNSS-j\u00e4rjestelmiin ett\u00e4 matkaviestinverkkoihin kohdistuvat h\u00e4iri\u00f6t ovat per\u00e4isin Ven\u00e4j\u00e4n alueelta. Viranomainen yhdist\u00e4\u00e4 ne Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omansuojah\u00e4irint\u00e4\u00e4n, jolla suojataan kriittisi\u00e4 kohteita. Mittaukset eiv\u00e4t kuitenkaan osoita yksitt\u00e4isten h\u00e4iri\u00f6iden tarkoitusta.<\/p>\n

My\u00f6s merenkulku k\u00e4rsii h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4. Traficomin tilastojen<\/a> mukaan Suomen vesill\u00e4 oli elokuun 2026 loppuun menness\u00e4 rekister\u00f6ity 392 alusta, joihin GNSS-h\u00e4iri\u00f6t olivat vaikuttaneet. Tilastointimenetelm\u00e4 muuttui vuodenvaihteessa, joten suorat vertailut aiempiin vuosiin ovat ep\u00e4varmoja. Kaikki merenkulussa raportoidut h\u00e4iri\u00f6t on havaittu Suomenlahdella.<\/p>\n

Ukrainan kokemuksilla on suora merkitys Pohjoismaille<\/h2>\n

Ukrainan sota osoittaa, kuinka nopeasti Ven\u00e4j\u00e4n droonij\u00e4rjestelm\u00e4t ja niit\u00e4 vastaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t torjuntakeinot muuttuvat. InformNapalm on aiemmin kuvannut<\/a>, kuinka Ven\u00e4j\u00e4 muuttaa hy\u00f6kk\u00e4ysdrooniensa ominaisuuksia, kuten nopeutta, navigointia ja h\u00e4irinn\u00e4nsietokyky\u00e4, ukrainalaisten puolustustoimien tehostuessa. T\u00e4m\u00e4 kehitys on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s Pohjoismaiden puolustusvoimille, kun suojaa drooneja vastaan vahvistetaan.<\/p>\n

Yhteys n\u00e4kyy jo Ruotsissa. Kun Visby-luokan korvettien sensoreita p\u00e4ivitettiin pienten droonien havaitsemiseksi ja torjumiseksi, Ruotsin puolustusvoimat<\/a> viittasi nimenomaisesti Ukrainan kokemuksiin. Ruotsin Suomelle antamalla tuella vastataan samantyyppiseen uhkaan pohjoisiin olosuhteisiin sovitetuin keinoin.<\/p>\n

H\u00e4iri\u00f6t vaikuttavat my\u00f6s Ruotsin merialueisiin<\/h2>\n

My\u00f6s Ruotsin viranomaiset ovat varoittaneet samoista ongelmista. Huhtikuussa 2026 Ruotsin merenkulkulaitos (Sj\u00f6fartsverket)<\/a> varoitti toistuvista satelliittipaikannusj\u00e4rjestelmien h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 It\u00e4merell\u00e4. H\u00e4iri\u00f6it\u00e4 on havaittu my\u00f6s tutkissa ja AIS-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Seuraukset voivat olla konkreettisia. Alus voi n\u00e4ky\u00e4 elektronisella merikartalla v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa, ja virheelliset AIS-tiedot voivat antaa v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan muiden alusten sijainnista ja liikkeist\u00e4. Ahtailla merialueilla jo pienill\u00e4 paikannusvirheill\u00e4 voi olla suuri merkitys.<\/p>\n

Paikannuksen harhauttamisessa vastaanottimelle sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4ri\u00e4 signaaleja, jolloin se laskee sijainnin virheellisesti. H\u00e4irinn\u00e4ss\u00e4 oikea satelliittisignaali puolestaan heikkenee tai estyy kokonaan. Suomen ja Ruotsin merenkulun on siksi pystytt\u00e4v\u00e4 navigoimaan my\u00f6s silloin, kun satelliittipaikannukseen ei voi luottaa.<\/p>\n

Varjolaivasto liikenn\u00f6i samoilla merialueilla<\/h2>\n

EU jatkaa pakotteiden kohdistamista Ven\u00e4j\u00e4n varjolaivastoon. Hein\u00e4kuun 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2026 hyv\u00e4ksytyss\u00e4 21. pakotepaketissa<\/a> pakotelistalle lis\u00e4ttiin 41 alusta. Aiemmin rajoitusten piiriss\u00e4 oli jo 632 alusta.<\/p>\n

Toimet kohdistuvat tankkereihin, jotka kiert\u00e4v\u00e4t ven\u00e4l\u00e4isen \u00f6ljyn hintakattoa tai tukevat muulla tavoin Ven\u00e4j\u00e4n energiasektoria. S\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on laajennettu koskemaan my\u00f6s aluksia, jotka toimittavat polttoainetta tai muita palveluja varjolaivastolle.<\/p>\n

Varjolaivasto ja GNSS-h\u00e4iri\u00f6t ovat eri asioita. Yksitt\u00e4ist\u00e4 navigointih\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ei ole perusteita yhdist\u00e4\u00e4 tiettyyn alukseen. Molemmat kuitenkin koskevat samaa merialuetta, jolla vilkas meriliikenne kulkee s\u00e4hk\u00f6- ja datakaapeleiden sek\u00e4 muun t\u00e4rke\u00e4n merenpohjan infrastruktuurin lomassa.<\/p>\n

Nato vahvistaa It\u00e4meren infrastruktuurin suojaa<\/h2>\n

Useiden vedenalaisen infrastruktuurin vaurioiden j\u00e4lkeen Nato<\/a> k\u00e4ynnisti Baltic Sentry -toiminnan tammikuussa 2025. Siihen osallistuu muun muassa fregatteja, merivalvontakoneita ja miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 merij\u00e4rjestelmi\u00e4. Toiminnassa sovitetaan yhteen my\u00f6s j\u00e4senmaiden kansallisia valvontaresursseja.<\/p>\n

Tavoitteena on parantaa kyky\u00e4 havaita ja torjua kaapeleihin, putkilinjoihin ja muuhun t\u00e4rke\u00e4\u00e4n infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia. Baltic Sentry ei tarkoita, ett\u00e4 jokaista kaapelivauriota pidett\u00e4isiin sabotaasina tai ett\u00e4 se liitett\u00e4isiin automaattisesti Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Syy ja vastuu on selvitett\u00e4v\u00e4 jokaisessa tapauksessa erikseen.<\/p>\n

Ruotsi johtaa Naton maavoimajoukkoa Suomessa<\/h2>\n

Forward Land Forces Finland<\/a> perustettiin 6. kes\u00e4kuuta 2026. Ruotsi toimii kehysvaltiona ja johtaa monikansallista joukkoa. Sen ytimen muodostaa ruotsalainen pataljoonan taisteluosasto, joka asetettiin perustamisen yhteydess\u00e4 Naton johtoon.<\/p>\n

Ruotsalainen pataljoonan taisteluosasto toimii Bodenista k\u00e4sin ja tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 Rovaniemell\u00e4 sijaitsevan monikansallisen esikuntaelementin kanssa. Ruotsin osuus on vuonna 2026 noin 600 henkil\u00f6\u00e4, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 voidaan tarvittaessa kasvattaa noin 1 200:aan.<\/p>\n

My\u00f6s Tanska, Ranska, Islanti, Italia, Norja ja Britannia osallistuvat joukkoon. Naton<\/a> mukaan FLF Finland on liittokunnan it\u00e4isen sivustan yhdeks\u00e4s monikansallinen maavoimajoukko. Ruotsilla on n\u00e4in suora rooli Pohjois-Suomen ja Pohjoiskalotin vahvistamisessa.<\/p>\n

Pohjoismaiden ilmavoimat syvent\u00e4v\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n<\/h2>\n

Ruotsi, Suomi, Norja ja Tanska ovat jo pitk\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4neet ilmavoimiensa yhteistoimintaa Nordic Air Power -yhteisty\u00f6ss\u00e4. Suomalaiset ja ruotsalaiset lent\u00e4j\u00e4t ovat harjoitelleet yhdess\u00e4 rajat ylitt\u00e4viss\u00e4 harjoituksissa l\u00e4hes viikoittain jo useiden vuosien ajan. Syyskuun 24. p\u00e4iv\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nyt my\u00f6s normaalissa p\u00e4ivystysvalmiudessa.<\/p>\n

Kes\u00e4kuussa yhteistoimintaa harjoiteltiin laajemmassa mittakaavassa Ramstein Flag 26<\/a> -harjoituksessa. Ruotsi, Suomi, Norja ja Tanska is\u00e4nn\u00f6iv\u00e4t yhdess\u00e4 harjoituksen pohjoista osaa. Harjoitukseen osallistui yhteens\u00e4 19 Nato-maata ja yli 150 lentokonetta 15 lentotukikohdasta.<\/p>\n

Pohjoisen ilmaoperaatioita johdettiin Bod\u00f8ss\u00e4 sijaitsevasta Naton ilmaoperaatiokeskuksesta (Combined Air Operations Centre). Naton mukaan<\/a> keskus vastaa ilmaoperaatioista Pohjoismaissa, It\u00e4merell\u00e4, Pohjois-Atlantilla ja Barentsinmerell\u00e4. Laaja vastuualue osoittaa, miksi pohjoismaisten ilmavoimien yhteisty\u00f6 on saanut entist\u00e4 suuremman merkityksen.<\/p>\n

Pohjoismaat tiivist\u00e4v\u00e4t huoltovarmuusyhteisty\u00f6t\u00e4<\/h2>\n

Syyskuun 2. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 allekirjoitettiin yhteinen pohjoismainen huoltovarmuusjulistus<\/a>. Mukana ovat Ruotsi, Suomi, Norja, Tanska ja Islanti sek\u00e4 Ahvenanmaa, F\u00e4rsaaret ja Gr\u00f6nlanti.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6n tavoitteena on turvata t\u00e4rkeiden tavaroiden ja palvelujen saatavuus kriisien ja sodan aikana. Keskeisi\u00e4 aloja ovat tuotanto, kuljetukset, jakelu ja kauppa. Kun sotilaalliset vahvistusjoukot ja siviilihuolto k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samoja satamia, teit\u00e4 ja viestint\u00e4j\u00e4rjestelmi\u00e4, siviilivalmiudella on t\u00e4rke\u00e4 merkitys my\u00f6s puolustukselle.<\/p>\n

It\u00e4merelt\u00e4 Arktikselle<\/h2>\n

Pohjoismaiden puolustussuunnittelu kattaa nyt aiempaa laajemman yhten\u00e4isen alueen. Nato<\/a> on vuonna 2026 k\u00e4ynnist\u00e4nyt Arctic Sentryn ja perustanut Forward Land Forces Finlandin, samalla kun pohjoisen ilmaoperaatioita johdetaan Bod\u00f8st\u00e4.<\/p>\n

Yhteys tuotiin selv\u00e4sti esiin my\u00f6s Kanadan sek\u00e4 Pohjoismaiden ja Baltian maiden kokouksessa 22. syyskuuta. Yhteisess\u00e4 lausunnossa<\/a> korostetaan, ett\u00e4 It\u00e4meren turvallisuus kytkeytyy Pohjois-Atlantin ja Arktiksen turvallisuuteen.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 on konkreettisia seurauksia Suomelle ja Ruotsille. Lentotukikohtia, satamia, teit\u00e4 ja huoltoreittej\u00e4 on voitava k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtakunnanrajojen yli. Suomenlahden puolustusta ei siksi voida t\u00e4ysin erottaa Pohjoiskalotin tai muun It\u00e4meren alueen kehityksest\u00e4.<\/p>\n

Aseellisen hy\u00f6kk\u00e4yksen riski\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n edelleen pienen\u00e4<\/h2>\n

L\u00e4hialueen lis\u00e4\u00e4ntynyt toiminta ei tarkoita, ett\u00e4 sotilaallista hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Pohjoismaita vastaan pidett\u00e4isiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Ruotsin puolustusvoimat<\/a> arvioi aseellisen hy\u00f6kk\u00e4yksen riskin Ruotsia vastaan edelleen pieneksi, mutta huomauttaa samalla vaikuttamisoperaatioiden ja muiden vihamielisten toimien riskin kasvaneen.<\/p>\n

Naton p\u00e4\u00e4sihteeri Mark Rutte sanoi 30. syyskuuta, ettei liittokunta n\u00e4e Naton alueeseen kohdistuvaa v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n sotilaallista uhkaa. Reuters<\/a> raportoi lausunnosta Kaliningradin ymp\u00e4rill\u00e4 kasvaneiden j\u00e4nnitteiden yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Eri asiat on siksi pidett\u00e4v\u00e4 erill\u00e4\u00e4n. Ven\u00e4j\u00e4n alueelta tulevat GNSS-h\u00e4iri\u00f6t on dokumentoitu. Ven\u00e4l\u00e4iset sotilaskoneet liikkuvat edelleen It\u00e4meren alueella. Suomi ja Ruotsi toteuttavat nyt my\u00f6s yhteisi\u00e4 valmiusteht\u00e4vi\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 seikoista ei yksin osoita, ett\u00e4 sota Pohjoismaita vastaan olisi l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6 ulottuu nyt my\u00f6s p\u00e4ivystysvalmiuteen<\/h2>\n

Vuoden 2026 selvin muutos on se, ett\u00e4 Suomen ja Ruotsin puolustusyhteisty\u00f6 on laajentunut yh\u00e4 useampiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n teht\u00e4viin. Ruotsalaiset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t, sota-alukset ja ilmatorjuntaresurssit voivat tukea Suomea. Ruotsin maavoimien joukkoja kuuluu lis\u00e4ksi Naton joukkoon, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on vahvistaa Pohjois-Suomea.<\/p>\n

Suomalaiset ja ruotsalaiset p\u00e4ivystysvalmiudessa olevat h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lentotukikohtia molemmissa maissa. It\u00e4merell\u00e4 maat kohtaavat samat satelliittipaikannuksen h\u00e4iri\u00f6t sek\u00e4 saman tarpeen suojata merenkulkua ja kriittist\u00e4 infrastruktuuria. Ukrainan kokemukset drooneista ja elektronisesta sodank\u00e4ynnist\u00e4 ovat my\u00f6s osa t\u00e4t\u00e4 varautumista.<\/p>\n

Yhteinen teht\u00e4v\u00e4 Suomenlahdella osoittaa, mik\u00e4 on muuttunut. Suomen F\/A-18 Hornet -h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ja Ruotsin JAS 39 Gripen -h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t tunnistivat 24. syyskuuta 2026 yhdess\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 ilmatilassa lent\u00e4neit\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 sotilaskoneita. Suomi ja Ruotsi ovat harjoitelleet yhdess\u00e4 jo vuosien ajan. Nyt yhteisty\u00f6t\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s p\u00e4ivystysvalmiuden teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Materiaalin on koonnut Andrij Lisitsyn InformNapalmille<\/a>.<\/p>\n

\n
\n

Lis\u00e4\u00e4 InformNapalmin artikkeleita<\/h2>\n