Venäjän sota Ukrainaa vastaan on muuttanut koko Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristöä. Pohjoismaat ovat osa poliittista, sotilaallista ja logistista kokonaisuutta, joka tukee Ukrainaa ja vahvistaa Naton pohjoista sivustaa. Samaan aikaan turvallisuus- ja tiedustelupalvelut varoittavat Venäjän tiedustelutoiminnasta, sabotaasin valmistelusta, paikallisten toimijoiden värväämisestä sekä yrityksistä vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Toiminta ei rajoitu perinteiseen vakoiluun. Strategisesti sijaitsevat kiinteistöt, siviiliverkostot, digitaalinen värväys ja informaatiovaikuttaminen ovat osa laajempaa harmaan alueen toimintaa, jossa myös ihmisten käsitys todellisuudesta ja kyky tehdä päätöksiä voivat joutua vaikuttamisen kohteiksi.
Kehitys on korostunut erityisesti vuoden 2026 aikana. Tanskan sotilastiedustelupalvelu FE arvioi Venäjän kiihdyttävän lähikuukausina hybridisodankäyntiään Natoa ja länttä vastaan. FE arvioi Nato-maahan kohdistuvan rajatun sotilaallisen hyökkäyksen riskin edelleen pieneksi mutta kasvavaksi. Laajamittaista hyökkäystä Nato-maahan pidetään yhä epätodennäköisenä, mutta FE:n mukaan sitä ei voida enää sulkea pois. Samalla Pohjoismaiden merkitys Ukrainalle annettavan tuen kannalta kasvaa. Ruotsi ilmoitti 6. lokakuuta aikovansa sijoittaa joulukuusta lähtien Patriot-ilmatorjuntayksikön Puolaan suojaamaan Naton logistista solmukohtaa, jonka kautta kulkee sotilaallista ja siviilitukea Ukrainaan.
Pohjoismaat osana strategista toimintaympäristöä
Venäjän kiinnostusta Pohjoismaihin ei voida erottaa Ukrainan sodasta. Alueella sijaitsee puolustusteollisuutta, sotilaskohteita, energiajärjestelmiä, satamia ja kuljetusreittejä, joilla on merkitystä sekä Natolle että Ukrainan tukemiselle. Norjalla on lisäksi keskeinen asema arktisella alueella ja Pohjois-Atlantilla, kun taas Suomella on pitkä maaraja Venäjän kanssa. Ruotsilla ja Tanskalla on puolestaan tärkeä asema Itämeren alueella sekä Naton pohjoisten ja itäisten osien välisissä yhteyksissä.
Pohjoismaisten viranomaisten arviot eroavat yksityiskohdiltaan, mutta kokonaiskuva on samansuuntainen. Norjan turvallisuuspoliisi PST arvioi Venäjän tiedustelupalvelujen toiminnan lisääntyvän vuonna 2026. Venäjää kiinnostavat erityisesti sotilaallinen toiminta, liittolaisten harjoitukset, Norjan tuki Ukrainalle, kriittinen infrastruktuuri, arktinen alue ja pohjoisalueet. PST arvioi myös kyberoperaatioiden, vaikuttamisoperaatioiden ja digitaalisten värväysyritysten lisääntyvän. Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo pitää puolestaan Venäjää Ruotsin merkittävimpänä turvallisuusuhkana. Säpon mukaan myös sabotaasiuhka on todellinen, erityisesti toiminnassa, joka liittyy länsimaiden Ukrainalle antamaan tukeen.
Sabotaasi voi alkaa kartoituksesta
Sabotaasin näkyvin vaihe on usein lopullinen vahinko, mutta valmistelut voivat koostua huomattavasti arkisemmista toimista. Rakennusten, varastojen, ajoneuvojen, henkilöstön, kuljetusreittien ja turvallisuusjärjestelyjen kartoittaminen voi muodostaa pohjan myöhemmille operaatioille. Tanskan turvallisuuspoliisi PET ilmoitti 5. syyskuuta 2026 havainneensa konkreettisia merkkejä Venäjän sabotaasitoiminnan suunnittelusta ja valmistelusta Tanskassa. Toiminta kohdistuu ennen kaikkea puolustusteollisuuteen ja yrityksiin, jotka osallistuvat Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen toimittamiseen.
PET kertoo myös ihmisten värväämisestä verkossa yksittäisiin ja rajattuihin tehtäviin. Yhteydenotto voi tapahtua sosiaalisen median, pelialustojen tai Telegramin kaltaisten viestipalvelujen kautta. Ensimmäinen tehtävä voi olla esimerkiksi yrityksen, varaston, ajoneuvon tai kulkureittien valokuvaaminen. Tehtävä saattaa vaikuttaa tekijästä vähäpätöiseltä, mutta sen merkitys voi muuttua olennaisesti, kun tieto yhdistetään muuhun aineistoon. Tällainen toimintatapa hämärtää Venäjän valtion yhteyttä tehtävän suorittajaan. Samalla vastuun osoittaminen vaikeutuu, eikä venäläisiä tiedustelu-upseereita tarvitse käyttää operaation jokaisessa vaiheessa.
Värväyksen kohteet eivät määräydy kansallisuuden perusteella
Norjan PST on varoittanut Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen yrityksistä värvätä Norjassa oleskelevia ukrainalaisia. PST:n mukaan ihmisille voidaan tarjota rahaa tai heihin voidaan kohdistaa painostusta. Painostuksessa voidaan käyttää hyväksi Ukrainassa tai Venäjän miehittämillä alueilla olevia perheenjäseniä tai omaisuutta. Värvätty ei myöskään aina tiedä, kuka tehtävän todellinen toimeksiantaja on.
Kansallisuus on siksi huono lähtökohta tiedusteluriskien arviointiin. Venäjän sotaa paennut ukrainalainen voi itse joutua venäläisen painostuksen tai värväysyrityksen kohteeksi. Samalla jonkin Pohjoismaan kansalainen, jolla ei ole venäläistaustaa, voidaan värvätä käytännön tehtävään. Olennaista on pääsy tietoon, ihmisiin tai paikkoihin. Kuljettaja voi tuntea kuljetusreitit, työntekijä turvallisuuskäytännöt ja paikallinen asukas voi kuvata aluetta herättämättä huomiota. Turvallisuusarvioissa on siksi tarkasteltava tekoja, yhteyksiä ja todellisia tehtäviä, ei etnistä taustaa tai äidinkieltä.
Väärä henkilöllisyys tiedustelun suojana
Ammattimainen tiedustelutoiminta ei ole kadonnut tilapäisesti värvättyjen välikäsien tieltä. Norjassa tästä on tuore esimerkki, Michail Valerijevitš Mikušin. Hän työskenteli vierailevana tutkijana Tromssassa sijaitsevassa UiT Norjan arktisessa yliopistossa ennen kuin PST pidätti hänet 24. lokakuuta 2022. Mikušin oli esiintynyt brasilialaisella henkilöllisyydellä, ja häntä epäiltiin törkeästä tiedustelutoiminnasta. Elokuussa 2024 hän oli mukana Venäjän ja länsimaiden välisessä vankienvaihdossa. PST totesi vankienvaihdon jälkeen, ettei Venäjältä juuri selvempää tunnustusta Mikušinin asemasta venäläisenä tiedustelu-upseerina Norjassa voinut odottaa.
PST käyttää tällaisesta tiedustelu-upseerista käsitettä illegaali. Se on täsmällisempi kuin populaarikulttuurista tuttu ilmaus ”nukkuva agentti”. Illegaalin ei tarvitse elää vuosia passiivisena ja odottaa myöhempää aktivointia. Olennaista on uskottava peitehenkilöllisyys, jonka turvin voidaan rakentaa luottamusta ja ihmissuhteita ilman diplomaattista suojaa. Yliopistojen, yritysten ja siviiliverkostojen ei tarvitse käsitellä salassa pidettävää tietoa ollakseen kiinnostavia tiedustelun kannalta. Tutkimusta, teknologiaa, henkilöverkostoja ja päätöksentekoa koskevalla tiedolla voi yhdessä olla huomattava tiedusteluarvo.
Siviiliverkostot vaativat tarkkaa arviointia
Venäläisiä kulttuuriyhdistyksiä, uskonnollisia yhteisöjä ja muita siviiliverkostoja ei voida arvioida pelkän taustan perusteella. Venäläinen tausta, pitkä asuminen Pohjoismaassa tai osallistuminen venäläiseen kulttuuritoimintaan ei ole osoitus tiedustelutoiminnasta. Venäläisdiasporaan kuuluvat ihmiset voivat päinvastoin itse joutua Venäjän valtiollisten rakenteiden seurannan, vaikuttamisen tai värväysyritysten kohteiksi.
Samalla on dokumentoitu tapauksia, joissa siviiliorganisaatioilla on ollut turvallisuuspoliittista merkitystä. Ruotsin Säpon mukaan Venäjän valtio on käyttänyt Moskovan patriarkaatin alaista Venäjän ortodoksista kirkkoa alustana tiedustelutietojen keräämiseen ja muuhun turvallisuutta uhkaavaan toimintaan. Toiminta on Säpon mukaan kohdistunut sekä Ruotsiin että venäläisdiasporaan kuuluviin ihmisiin. EU asetti huhtikuussa 2026 pakotteita Pravfondille, jonka tehtävänä on tukea ja suojella ulkomailla asuvia venäläisiä maanmiehiä. EU kuvaa Pravfondia Venäjän ulkomaisen vaikuttamisen ja propagandan keskeiseksi välineeksi ja toteaa, että Venäjän valtio on perustanut rahaston ja rahoittaa sen toimintaa.
Strategiset kiinteistöt turvallisuuskysymyksenä
Kiinteistöomistuksesta on tullut entistä näkyvämpi turvallisuuspoliittinen kysymys Pohjoismaissa. Strategisesti sijaitseva kiinteistö voi tarjota mahdollisuuksia tarkkailuun, teknisten laitteiden sijoittamiseen tai muuhun toimintaan sotilaallisen ja kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä. Tämä ei tarkoita, että jokainen ulkomainen kiinteistöomistus olisi yhteydessä vakoiluun. Sijainti voi kuitenkin itsessään muodostaa riskin, johon viranomaiset haluavat puuttua jo ennen kuin mitään vahingollista toimintaa on voitu osoittaa.
Ruotsin Fortifikationsverket haki elokuussa 2026 puolustusvoimien toimeksiannosta Muskön tukikohdan lähellä sijaitsevan kiinteistön pakkolunastusta. Kiinteistö sijaitsee yhden laivastotukikohtaan johtavan väylän varrella, ja sen omistaa Venäjän kansalainen. Ruotsin puolustusvoimien mukaan paikka soveltuu erityisen hyvin tukikohdan suojan vahvistamiseen, etenkin drooneja vastaan. Hakemusta perustellaan turvallisuustilanteella, venäläisten droonien muodostamalla uhalla ja kiinteistön omistustilanteella. Viranomainen ei kuitenkaan ole todennut, että kiinteistöä olisi käytetty vakoiluun tai sabotaasiin.
Suomi on kiristänyt kiinteistökauppojen valvontaa
Suomessa 15. heinäkuuta 2025 voimaan tullut sääntely estää tietyt Venäjään ja Valko-Venäjään liittyvät kiinteistöhankinnat. Taustalla ovat muuttunut turvallisuusympäristö ja riski siitä, että kiinteistöjä voidaan käyttää kansallista turvallisuutta, puolustusta tai viranomaisten toimintakykyä vaarantavalla tavalla.
Valvonta ei kuitenkaan kohdistu vain venäläisiin ostajiin. Puolustusministeriö epäsi maaliskuussa 2026 kuusi suunniteltua kiinteistöhankintaa eri puolilla maata. Hakijoina oli Venäjän, Uzbekistanin, Kiinan ja Kanadan kansalaisia tai näiden omistamia yhtiöitä. Ministeriön mukaan kiinteistöhankinnoilla voidaan pyrkiä hankkimaan jalansijaa Suomessa tai vaikeuttamaan viranomaisten toimintaa. Päätökset osoittavat, että suomalainen järjestelmä perustuu turvallisuusarvioihin eikä pelkästään kansalaisuuteen.
Tiedustelu voi pohjustaa vaikuttamista
Tiedustelutoiminta ei koske ainoastaan sotilaallisia salaisuuksia tai teknisiä tietoja. Yhteiskunnan päätöksenteon tunteminen voi auttaa tunnistamaan ristiriitoja, haavoittuvuuksia ja vaikutusvaltaisia henkilöitä. Tiedustelu ja informaatiovaikuttaminen voivat siten muodostaa saman operaation eri vaiheita.
Tästä saatiin konkreettinen esimerkki Ruotsissa 10. elokuuta 2026. Säpo kertoi kartoittaneensa ja torjuneensa operaation, jonka Venäjän ulkomaantiedustelupalvelu SVR oli viranomaisen mukaan suunnitellut ja johtanut. Operaatiossa oli muun muassa kerätty tietoa Ruotsin päätöksenteosta, jotta sitä voitaisiin käyttää vaikuttamiseen yhteiskuntaa jakavissa kysymyksissä. Säpon mukaan tavoitteena oli horjuttaa päätöksentekoa sekä heikentää Ruotsin, EU:n ja Naton uskottavuutta. Tapauksella on periaatteellista merkitystä myös Ruotsin ulkopuolella. Hallintoa, instituutioita ja väestöä koskeva tieto voi paljastaa, mitkä kysymykset herättävät huolta, mitä ristiriitoja voidaan kärjistää ja millaiset perustelut muuttavat ihmisten käsityksiä riskeistä. Tällaisella tiedolla voi olla strategista arvoa, vaikka se ei olisi salassa pidettävää.
Refleksiivinen kontrolli kohdistuu päätöksentekoon
Tässä yhteydessä refleksiivinen kontrolli on olennainen käsite. Teorian juuret ovat neuvostoliittolaisessa strategisessa ajattelussa, eikä kyse ole vain perinteisestä propagandasta. Tavoitteena on vaikuttaa siihen tietoon ja niihin käsityksiin, joiden perusteella vastapuoli tekee päätöksensä. Tarkoituksena on saada vastapuoli päätymään itse ratkaisuun, joka hyödyttää vaikuttajaa.
Naton StratCom COE on tarkastellut refleksiivistä kontrollia osana Venäjän informaatiotoimintaa. Naton C2COE:n analyysissä samaa periaatetta kuvataan pyrkimyksenä ymmärtää vastapuolen päätöksentekorakenne ja välittää sille sellaista tietoa, joka ohjaa päätöksiä Moskovalle edulliseen suuntaan. Käsitettä ei kuitenkaan pidä käyttää yleisnimityksenä kaikille Venäjän informaatio-operaatioille. Tällainen johtopäätös edellyttäisi tietoa operaation todellisesta suunnittelusta ja tarkoituksesta. Analyysimallina teoria on silti käyttökelpoinen silloin, kun tiedustelutiedon kerääminen yhdistyy yrityksiin vaikuttaa päätöksentekoon.
Ukrainan tuki on myös informaatiokysymys
Venäjän ei tarvitse vakuuttaa Pohjoismaiden tai muun Euroopan väestöä siitä, että Kreml on oikeassa. Strateginen vaikutus voi syntyä myös silloin, jos Ukrainan tuki heikkenee muista syistä. Eskalaation pelkoa voidaan voimistaa, tuen kustannukset voidaan esittää kestämättöminä ja olemassa olevia yhteiskunnallisia ristiriitoja voidaan hyödyntää. Eri kohderyhmille voidaan myös välittää keskenään ristiriitaisia viestejä, jos niiden yhteisvaikutus lisää polarisaatiota.
Ruotsin psykologisen puolustuksen viranomainen MPF arvioi Venäjän olleen vuonna 2025 merkittävin Ruotsiin kohdistunut ulkomainen uhkatoimija informaatioympäristössä. MPF:n mukaan vaikuttaminen on ollut matalan intensiteetin mutta järjestelmällistä, ja yhtenä tavoitteena on ollut Ukrainan poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen tuen heikentäminen. Euroopan tasolla Venäjän vaikuttamisella on viranomaisen mukaan pyritty myös horjuttamaan EU-maiden yhteistyötä sekä vaikuttamaan Ukrainalle annettavaan tukeen ja Venäjälle asetettuihin pakotteisiin. Arvio koskee Ruotsia ja Ruotsin etuja, mutta siinä kuvatut menetelmät ovat osa laajempaa eurooppalaista toimintamallia.
Kognitiivinen sodankäynti ulottuu laajemmalle
Kognitiivinen sodankäynti on refleksiivistä kontrollia laajempi käsite. Naton Allied Command Transformation kuvaa sitä sotilaallisten ja ei-sotilaallisten toimien kokonaisuutena, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten ajatteluun ja tiedonkäsittelyyn. Asenteita ja käyttäytymistä voidaan muuttaa vaikuttamalla havaintoihin, päättelyyn ja päätöksentekokykyyn tai häiritsemällä niitä. Ihmisen ajattelu muuttuu näin osaksi konfliktin toimintaympäristöä.
Nato käyttää Venäjän Ukrainaan liittyviä informaatio-operaatioita yhtenä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta. Viestintäteknologian, väärien kertomusten ja havaintojen manipuloinnin avulla voidaan vaikuttaa mielipiteisiin ja heikentää luottamusta avoimiin tietolähteisiin. Kognitiivisen sodankäynnin tavoitteena ei siksi tarvitse olla hyökkääjää tukevan mielipiteen synnyttäminen. Polarisaatio, epäluottamus, informaatiokuormitus ja epävarmuus voivat jo itsessään olla tavoiteltuja vaikutuksia. Refleksiivinen kontrolli ja kognitiivinen sodankäynti limittyvät, mutta eivät tarkoita samaa asiaa. Ensimmäinen kohdistuu erityisesti vastapuolen päätösten ohjaamiseen, kun taas jälkimmäinen kattaa laajemmin sen, miten ihmiset ja ryhmät havaitsevat, arvioivat ja käsittelevät tietoa.
Yhteiskunnan kriisinkestävyys vaatii muutakin kuin epäluuloa
Pohjoismaissa on varauduttava kahteen vastakkaiseen riskiin. Venäjän todellista tiedustelutoimintaa, sabotaasivalmisteluja ja vaikuttamista ei pidä aliarvioida. Samalla epävarmuus voi johtaa ylireagointiin, jossa jokainen poikkeava tapahtuma tai Venäjään jollakin tavalla liittyvä henkilö tulkitaan turvallisuusuhaksi.
Ruotsin MPF on varoittanut, että Euroopassa tapahtuneita välikohtauksia on toisinaan liitetty nopeasti Venäjään, vaikka yhteys olisi epävarma tai vaikeasti osoitettavissa. Jos jokainen poikkeama määritellään välittömästi hybridihyökkäykseksi, uhkakuva voi paisua tavalla, joka itsessään hyödyttää vierasta valtaa. Periaate on olennainen myös Ruotsin ulkopuolella. Yhteiskunta, joka menettää kykynsä erottaa todennetut tiedot epäilyistä, muuttuu samalla alttiimmaksi manipuloinnille.
Spekulaatiolle ei ole tarvetta, sillä dokumentoituja tapauksia on jo runsaasti. Venäläisiä illegaaleja on toiminut Norjassa, Tanskan viranomaiset ovat havainneet konkreettisia merkkejä Venäjän sabotaasivalmisteluista ja Norja varoittaa värväysyrityksistä. Ruotsi on torjunut SVR:n johtaman tiedusteluoperaation, ja sekä Suomi että Ruotsi käsittelevät strategisesti sijaitsevien kiinteistöjen omistusta kansallisen turvallisuuden kysymyksenä. Ratkaisevaa ei siksi ole henkilön kansallisuus tai kotona puhuttu kieli. Olennaista on se, mitä teoista, yhteyksistä, rahoitusvirroista ja tehtävistä voidaan tosiasiallisesti osoittaa. Kun myös päätöksentekoprosessi voi olla vaikuttamisen kohde, kyky erottaa tosiasiat oletuksista on osa yhteiskunnan puolustusta.
Aineiston on koonnut Andrij Lisitsyn InformNapalmille.
Lisää InformNapalmin artikkeleita
Aineistoa saa vapaasti levittää ja julkaista uudelleen, kunhan lähde mainitaan. Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0). Seuraa meitä Facebookissa, X:ssä, Telegramissa ja Slate (Sl8) -palvelussa.
InformNapalm ei ota vastaan taloudellista tukea miltään valtiolta tai institutionaaliselta rahoittajalta. Toiminta rahoitetaan yksinomaan yksittäisten vapaaehtoisten ja lukijoiden omilla panoksilla. Toimintaa voi halutessaan tukea pienillä kuukausilahjoituksilla BuyMeACoffee-palvelun kautta.
