Venäjän iskut BAT:tä vastaan ja Venäjän budjetin tupakkatulot

Kontrasti on selvä. Venäjän iskut vahingoittavat Ukrainan tuotantoa, varastointia ja jakelua. Samaan aikaan Venäjän tupakkamarkkinat tuottavat valtiolle suuria ja ennakoitavia tuloja. Markkinat muodostavat siten Venäjän valtiolle merkittävän veropohjan.

Isku BAT:n tehtaalle

BAT:n tehtaaseen tehty isku osoittaa myös, että sodan riskit ulottuvat siviilitoimintaan. Tupakkateollisuus on vain yksi osa tätä ilmiötä. Venäjän iskut ovat toistuvasti vahingoittaneet siviilituotantoa, kauppaa ja logistiikkaa. Kustannukset ulottuvat siten huomattavasti suoraan vahinkoa kärsineitä yrityksiä laajemmalle.

Venäläiset droonit iskivät 7. syyskuuta BAT:n tupakkatehtaaseen Prylukyssa Tšernihivin alueella. British American Tobacco vahvisti iskun. Yhtiö ilmoitti arvioivansa tuotantotiloille ja varastoille aiheutuneita vahinkoja.

Työntekijöiden mukaan savukkeiden tuotantotilan katto syttyi tuleen. Nicotine Insider kuvasi iskua niin ikään suoraksi osumaksi tehtaan tuotanto-osaan. Kyse ei siis ollut pelkästään varastoista tai tukitoiminnoista. Tehdas oli edelleen toiminnassa Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä huolimatta. BAT ilmoitti vuonna 2026, että sillä oli Ukrainassa noin 800 työntekijää. Heistä yli 400 työskenteli Prylukyssa. Tuotantoa vietiin muun muassa EU-maihin, Lähi-itään ja Keski-Aasiaan.

BAT:n Ukrainan-liiketoiminnot maksoivat yhtiön mukaan vuonna 2024 yli 38 miljardia hryvniaa veroja ja maksuja. Luku koskee BAT Ukrainaa kokonaisuudessaan, ei pelkästään Prylukyn tehdasta. Iskun jälkeen tehdas sai huomiota myös venäläisessä sotaa puoltavassa informaatioympäristössä. Venäläinen Z-kanava Rybar kuvasi tehdasta ”huomionarvoiseksi kohteeksi” ja korosti samalla toiminnan laajuutta.

Tämä sanamuoto ei osoita, että Venäjä kävisi erityistä kampanjaa tupakkateollisuutta vastaan. Se kertoo kuitenkin siitä, miten isku esitettiin venäläisessä sotaraportoinnissa. Vahinkoja ei käsitelty vähäpätöisenä sivuvaikutuksena.

Useita aiempia iskuja

BAT ei ole ensimmäinen suuri tupakkayhtiö, jonka omaisuus on joutunut sodan aikana iskujen kohteeksi. Myös Philip Morris, Imperial Tobacco ja JTI ovat kärsineet iskuista. Tuotantolaitoksia, varastoja ja muuta omaisuutta on vaurioitunut tai tuhoutunut.

Philip Morrisin tuotantolaitoksella Harkovan alueella syttyi 3. toukokuuta 2022 tulipalo Venäjän tulituksen jälkeen. Oikeudenkäyntiasiakirjoissa kuvataan noin 800 neliömetrin laajuisia vahinkoja. Tapauksessa aloitettu rikosoikeudellinen menettely koski sodankäynnin lakien ja tapojen rikkomista. Imperial Tobaccon tehdas Kiovassa vaurioitui 28. toukokuuta 2023. Tehdas oli tuolloin toiminnassa. Isku oli osa laajempaa Venäjän hyökkäystä. Forbesin mukaan ainakin yksi seinä tuhoutui.

Tehdas valmisti tuolloin tuotteita myös Philip Morrisille, sillä yhtiö ei pystynyt käyttämään Harkovan alueella sijaitsevaa tehdastaan. Yhtiön tuotantolaitokseen osui jälleen 30. tammikuuta 2026, kun venäläinen ohjus iski varastorakennukseen. Palo levisi yli 5 000 neliömetrin alueelle. Yhtiö arvioi myöhemmin vahinkojen määräksi noin 16 miljoonaa dollaria. Lisäksi 8. heinäkuuta Kiovassa sijaitseva varasto tuhoutui. Varastossa säilytettiin Philip Morrisin valmiita tuotteita.

Yhtiö kuvasi tapahtumaa neljänneksi iskuksi täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Elokuun 5. päivän vastaisena yönä JTI Ukrainan varasto Kiovan alueella tuhoutui. Varastossa oli valmiita tuotteita. Imperial Brands Ukraine puolestaan ilmoitti, että tuotteita oli menetetty jakelijoiden ja kauppakumppaneiden hallussa.

Kun BAT:n tehtaaseen osui 7. syyskuuta, kyse ei siten ollut yksittäisestä tapauksesta. Se oli osa jo aiemmin alkanutta iskujen sarjaa. Useiden tupakkayhtiöiden tuotantolaitoksia, varastoja tai muuta omaisuutta oli vaurioitunut jo aiemmin.

Iskut siviilitalouteen

Ilmiö ei rajoitu tupakkateollisuuteen. Venäläiset droonit vaurioittivat 3. syyskuuta Coca-Colan tehdasta Kiovan ulkopuolella. Reutersille tiedon vahvisti American Chamber of Commerce in Ukraine -järjestön puheenjohtaja Andy Hunder. BAT:n tehtaaseen tehdyn iskun jälkeisenä päivänä myös Prylukyssa sijaitseva Epicentr-kauppakeskus sai osuman. Samana yönä kaupparakennuksia vaurioitui Odesan ulkopuolella sijaitsevilla ”7. kilometri” -markkinoilla. Tapauksia yhdistää se, että iskut vahingoittivat siviilitaloudellista toimintaa.

Forbes on kuvannut kehitystä uutena vaiheena ukrainalaisyrityksille. Yritykset joutuvat hajauttamaan varastojaan ja luomaan rinnakkaisia logistiikkaketjuja. Niiden on myös muutettava varastoinnin ja jakelun järjestämistä. Iskut aiheuttavat siksi kustannuksia huomattavasti suoraan vahinkoa kärsineiden kohteiden ulkopuolella. Yritysten on kasvatettava varmuusmarginaalejaan ja lisättävä varajärjestelyjä. Samalla vakuutus-, kuljetus- ja varastointikustannukset kasvavat.

Venäjän tupakkamarkkinat

Venäjän tupakkamarkkinat ovat aivan eri mittaluokkaa. Rosstatin mukaan vuonna 2025 tuotettiin 209 miljardia savuketta. Se vastaa noin 573 miljoonaa savuketta vuorokaudessa. Tuotanto oli 7,5 prosenttia suurempi kuin vuonna 2024. Rosstatin mukaan tammi–heinäkuussa 2026 tuotettiin lisäksi 120 miljardia savuketta. Kyse on siis sadoista miljardeista savukkeista vuodessa.

Kyse ei ole marginaalisesta markkinasta. Myynti tuo Venäjän valtiolle huomattavia ja säännöllisiä verotuloja. Kansainvälisillä tupakkayhtiöillä on samalla edelleen suuret markkinaosuudet Venäjällä. Tupakkasektori on siksi valtiolle tärkeä verotulojen lähde. Se tuottaa suuria tuloja kalliin sodan aikana ja tarjoaa valtiolle jatkuvan ja suhteellisen vakaan veropohjan.

JTI ja PMI Venäjällä

Japan Tobacco International ilmoittaa olevansa Venäjän markkinajohtaja. Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä JTI:n osuus perinteisten tupakkatuotteiden markkinoista oli 41,2 prosenttia. Tieto käy ilmi JT Groupin raportista.

Kun mukaan laskettiin kuumennettavat tupakkatuotteet, JTI:n osuus koko tupakkamarkkinoista oli 35,6 prosenttia. Yhtiöllä on Venäjällä neljä tuotantolaitosta. Kahdessa valmistetaan valmiita tupakkatuotteita ja kahdessa käsitellään tupakkaraaka-ainetta.

Neljä ja puoli vuotta täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen JTI on edelleen hallitseva toimija markkinoilla. Sen osuus perinteisten tupakkatuotteiden segmentistä on yli kaksi viidesosaa. Kansainvälisillä yhtiöillä on siis edelleen huomattava merkitys Venäjän tupakkamarkkinoilla.

Myöskään Philip Morris International ei ole lähtenyt Venäjältä. PMI ilmoittaa työllistävänsä noin 3 200 henkilöä. Yhtiöllä on lisäksi kaksi tuotantolaitosta Venäjällä. Yhtiön mukaan kaikki Venäjän markkinoilla myytävät PMI:n savukkeet valmistetaan paikallisesti.

Venäjä on edelleen konsernille taloudellisesti merkittävä markkina. Vuonna 2025 Venäjän osuus yhtiön maailmanlaajuisesta toimitusvolyymista oli noin 9 prosenttia. Luku sisältää savukkeet ja kuumennettavat tupakkatuotteet. Venäjän osuus PMI:n maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta oli samaan aikaan noin 6 prosenttia.

Yhdysvaltain SEC:lle toimitetussa vuosikertomuksessa PMI ilmoitti maksaneensa Venäjällä vuonna 2025 yhteisöveroa 348 miljoonaa dollaria. Summa oli huomattavasti suurempi kuin vuonna 2022. Ukrainan korruption ehkäisystä vastaava viranomainen ilmoitti vuoden 2022 summaksi hieman yli 136 miljoonaa dollaria.

BAT ja Imperial Brands

British American Tobaccon tilanne on toinen. Yhtiö myi Venäjän ja Valko-Venäjän liiketoimintansa syyskuussa 2023. Ostajana oli paikallisista yritysjohtajista koostuva konsortio.

BAT ilmoitti, ettei sillä tämän jälkeen enää olisi liiketoimintaa kyseisissä maissa. Yhtiö ei myöskään saisi taloudellista hyötyä myynnin jatkumisesta. Entinen liiketoiminta jatkui Venäjällä nimellä ITMS Group.

Imperial Brands luopui Venäjän omaisuuseristään jo aiemmin. Luovutus paikallisille sijoittajille saatiin päätökseen huhtikuussa 2022. Yhtiön vuosikertomuksen mukaan kauppahinta oli 20 miljoonaa Britannian puntaa.

Kansainvälisten yhtiöiden suoraa läsnäoloa tarkasteltaessa JTI ja PMI ovat siten tärkeimmät toimijat. Molemmilla on edelleen laajaa toimintaa Venäjällä ja huomattavat markkinaosuudet.

Yli biljoona ruplaa tupakkaveroa

Keskeisin luku löytyy Venäjän valtionbudjetista. Kotimaassa valmistetuista tupakkatuotteista arvioidaan kertyvän vuonna 2026 tupakkaveroa noin 1,036 biljoonaa ruplaa. Vuoden 2025 ennuste oli noin 981,9 miljardia ruplaa. Arvioitu kertymä kasvaa näin noin 5,5 prosenttia. Maahantuoduista tupakkatuotteista odotetaan lisäksi kertyvän noin 46,6 miljardia ruplaa tupakkaveroa. Myös nämä tulot ohjautuvat liittovaltion budjettiin.

Venäjän liittovaltion tuloiksi on budjetoitu vuodelle 2026 noin 40,283 biljoonaa ruplaa. Kotimaassa valmistetuista tupakkatuotteista saatavan tupakkaveron osuus liittovaltion tuloista on siis noin 2,57 prosenttia eli noin yksi rupla 39:stä. Julkisesti ilmoitettu kansalliseen puolustukseen varattu määräraha on noin 12,9305 biljoonaa ruplaa. Tupakkaveron tuotto vastaa noin 8 prosenttia tästä summasta. Vertailu havainnollistaa tupakkamyynnistä saatavien verotulojen mittaluokkaa.

Tupakkaverotuloja ei ole korvamerkitty sotilasmenoihin. Valtion budjetissa tulot eivät kohdennu yksittäisiin menoihin tällä tavalla. Ne kuitenkin vähentävät tarvetta kattaa menoja muilla veroilla, velanotolla tai muilla valtion tuloilla. Tämä on erityisen merkityksellistä Venäjän valtiontalouteen kohdistuvan paineen kasvaessa. Reutersin mukaan budjettialijäämä oli tammi–heinäkuussa 2026 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Koko vuoden tavoite on 1,6 prosenttia.

Vertailu Kalibr-ohjuksiin

Biljoona ruplaa on vaikeasti hahmotettava summa. Mittaluokkaa voidaan siksi havainnollistaa venäläisellä ohjushankintasopimuksella. Militarnyi julkaisi hankintatietoja lokakuussa 2025.

Asiakirjat koskivat 450:tä 3M14 Kalibr -risteilyohjusta. Toimitusten oli määrä tapahtua vuosina 2025 ja 2026. Sopimushinnaksi arvioitiin noin 168 miljoonaa ruplaa ohjusta kohti.

Tällä hinnalla 1,036 biljoonaa ruplaa vastaa noin 6 170 Kalibr-ohjuksen sopimusarvoa. Vertailu koskee ainoastaan summan mittaluokkaa. Se ei kerro, kuinka monta ohjusta Venäjä tosiasiassa pystyy valmistamaan.

Tämä ei tarkoita, että Venäjä pystyisi valmistamaan näin monta ohjusta vuodessa. Tuotantoa rajoittavat kapasiteetti, komponentit, henkilöstö ja toimitusajat. Tupakkaverotuloja ei myöskään käytetä suoraan yksittäisiin ohjussopimuksiin.

Vertailu osoittaa kuitenkin, kuinka suuria laillisten tupakkamarkkinoiden tuottamat verotulot ovat. Summa on huomattava myös edistyneiden asejärjestelmien kustannuksiin verrattuna. PMI:n maksama yhteisövero ei myöskään sisälly tähän tupakkaverokertymään.

Markkinoiden häiriönsietokyky

Yhden tehtaan toimintahäiriö ei automaattisesti merkitse vastaavaa verotulojen menetystä. Kuluttajat voivat ostaa tuotteita muilta laillisilta valmistajilta, jolloin valtio saa edelleen tupakkaverotuloja. Suurilla yhtiöillä on lisäksi varastoja ja vaihtoehtoisia kuljetusratkaisuja. Ne voivat muuttaa toimitusketjujaan ja siirtää osan jakelusta muualle. Venäjän markkinoilla on siksi huomattava kyky sopeutua häiriöihin.

Merkittävämmät taloudelliset vaikutukset edellyttävät pitkäkestoisia ja toistuvia häiriöitä. Ne voivat nostaa kuljetus- ja turvallisuuskustannuksia. Myös vakuuttaminen ja varastointi voivat kallistua. Samalla yritysten kannattavuus voi heikentyä, hinnat nousta ja investointiriskit kasvaa. Jos kysyntä siirtyy laittomaan kauppaan, valtio menettää sekä tupakkaveroa että arvonlisäveroa.

Yksittäisten tuotantolaitosten ongelmat eivät siten merkitse, että valtion mittavat tupakkaverotulot katoaisivat automaattisesti. Markkinoiden koko lisää niiden häiriönsietokykyä. Samalla markkinat ovat riippuvaisia toimivasta tuotannosta ja jakelusta.

Nikotiinituotteiden käyttö Venäjän sotilashenkilöstön keskuudessa

Tupakkamarkkinoiden merkitys ei rajoitu valtion verotuloihin. Savukkeiden ja muiden nikotiinituotteiden käyttö on yleistä myös Venäjän sotilashenkilöstön keskuudessa. Tämä synnyttää laajaa ja jatkuvaa kysyntää. Venäjän asevoimien vahvistettu kokonaisvahvuus on 1. elokuuta 2026 alkaen 2 426 130 henkilöä. Tästä 1 535 000 on sotilashenkilöstöä. Kyse on vahvistetusta henkilövahvuudesta, ei varmennetusta tiedosta tosiasiallisesti palveluksessa olevien määrästä.

Putin kertoi 12. kesäkuuta, että yli 700 000 ihmistä osallistui sotaan Ukrainaa vastaan. Tietoa ei ole varmennettu riippumattomasti. Se antaa kuitenkin käsityksen siitä mittaluokasta, jonka Venäjän johto itse ilmoittaa. Vuonna 2026 tehdyssä venäläisessä tutkimuksessa tarkasteltiin 1 135:tä sotaan osallistunutta henkilöä. Heistä 67,2 prosenttia käytti tupakka- tai nikotiinituotteita. Näistä käyttäjistä 60,2 prosentilla nikotiiniriippuvuus oli voimakas.

Vain 5,9 prosenttia ilmoitti aloittaneensa käytön vasta sotaan osallistumisen aikana. Enemmistö oli siis käyttänyt tuotteita jo aiemmin. Nikotiiniriippuvuus oli siten suurelta osin syntynyt jo ennen sotaan osallistumista. Venäjän siviiliväestön miehistä noin 36,5 prosenttia käytti vastaavia tuotteita vuonna 2024. Otoksia ei voi verrata suoraan. Tutkimuksen otos ei myöskään edusta koko Venäjän sotilasjoukkoa.

Jos 36,5 prosentin osuutta sovellettaisiin 700 000 henkilöön, käyttäjiä olisi noin 256 000. Jos käytettäisiin 67,2 prosentin osuutta, määrä olisi noin 470 000. Molemmat laskelmat ovat hypoteettisia. Lukuja ei siksi pidä tulkita tosiasiallisiksi tiedoiksi Venäjän sotilashenkilöstöön kuuluvien käyttäjien määrästä. Ne kuvaavat ainoastaan mahdollista mittaluokkaa. Kyse voi olla sadoistatuhansista ihmisistä.

Nikotiinituotteiden kysyntä

Nikotiiniriippuvuudella on myös taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2026 tehdyssä venäläisessä tutkimuksessa tarkasteltiin savukkeiden hintoja suhteessa kuluttajien ostovoimaan. Myynnin joustoksi suhteessa ostovoimaan arvioitiin 0,36. Tutkijoiden mukaan ostovoiman heikkeneminen ei aina johda savukkeiden myynnin voimakkaaseen laskuun. Osa kuluttajista siirtyy sen sijaan halvempiin tuotemerkkeihin. Toiset etsivät myyntikanavia, joissa hinnat ovat alhaisemmat.

Suuren sotilasjoukon kannalta samalla ilmiöllä voi olla merkitystä, jos moni on nikotiiniriippuvainen. Laillisten markkinoiden häiriöt eivät välttämättä poista kysyntää. Kuluttajat voivat sen sijaan siirtyä muihin tuotteisiin ja hankintakanaviin. Kulutus voi siirtyä halvempiin tuotteisiin tai epävirallisiin myyntikanaviin. Myös väärennettyjen ja laittomien tuotteiden kysyntä voi kasvaa. Tällöin valtio voi menettää verotuloja.

Tupakkamarkkinat ovat siksi Venäjälle taloudellisesti merkittävät useasta syystä. Ne tuottavat valtiolle suuria tupakkaverotuloja. Samalla tuotteilla on laaja ja suhteellisen vakaa kysyntä.

Johtopäätökset

Prylukyn BAT-tehtaaseen tehty isku ei osoita, että Venäjä kävisi erityistä kampanjaa tupakkateollisuutta vastaan. Sitä oli kuitenkin edeltänyt useita muita iskuja. Myös Philip Morris, Imperial Tobacco ja JTI ovat joutuneet iskujen kohteiksi. Kehitys on lisäksi osa laajempaa ilmiötä. Venäjän iskut osuvat toistuvasti Ukrainan tuotantoon, varastointiin, kauppaan ja logistiikkaan. Kustannukset ulottuvat huomattavasti suoraan vahinkoa kärsineiden kohteiden ulkopuolelle.

Venäjän puolella tilanne on toinen. Maa tuottaa yli 200 miljardia savuketta vuodessa, ja kansainvälisillä yhtiöillä on edelleen suuret markkinaosuudet. Samalla valtio arvioi saavansa vuonna 2026 tupakkaveroista yli biljoona ruplaa. Tupakkamarkkinat eivät siksi ole taloudellinen sivuseikka. Ne muodostavat Venäjän valtiolle merkittävän veropohjan.

Taloudellinen epäsymmetria on selvä. Venäjä voi kasvattaa Ukrainan tuotannon ja kaupan kustannuksia. Samaan aikaan Venäjän valtio on riippuvainen toimivista siviilitalouden järjestelmistä. Niiden on toimittava, jotta verotulot ja kulutus voidaan pitää yllä. Sodan taloudelliset seuraukset eivät siksi pysähdy rintamalle. Ne ulottuvat tehtaisiin, varastoihin, kuljetuksiin ja valtiontalouteen.

Vaikutukset ulottuvat myös päivittäiseen kulutukseen. Sodan taloudelliset vaikutukset eivät siksi välttämättä kulje vain yhteen suuntaan.

Artikkelin on koonnut Ashton Berson InformNapalmia varten.