InformNapalmin OSINT-vapaaehtoiset ovat analysoineet Ukrainan yleisesikunnan virallisia raportteja eri rintamalohkoilta. Tämän jälkeen tietoja on verrattu länsimaisten OSINT-analyytikkojen havaintoihin. Analyysissä tarkastellaan myös tietoja, joiden perusteella julkaistujen taisteluvideoiden kuvauspaikat voidaan määrittää.
Menetelmä perustuu kolmeen tietotasoon. Ensimmäisellä tasolla tarkastellaan sitä, mitä Ukraina virallisesti raportoi tiettynä ajankohtana. Toinen taso kattaa tiedot, jotka voidaan jo todentaa OSINT-menetelmin julkaistun kuva- ja videomateriaalin perusteella. Kolmannella tasolla ovat ulkopuolisten analyytikkojen tästä aineistosta tekemät lisäpäätelmät.
Viralliset raportit ja OSINT palvelevat eri tarkoituksia
Vertailun tarkoituksena ei ole ratkaista, kumpi lähderyhmä kuvaa rintamalinjaa tarkemmin. Yleisesikunnan raportointi ja OSINT-pohjainen kartoitus palvelevat eri tehtäviä tilannearvion muodostamisessa. Se, ettei paikkakuntaa mainita operatiivisessa raportissa, ei osoita, ettei siellä käytäisi taisteluja. Vastaavasti yksittäisen videon kuvauspaikan määrittäminen ei osoita alueen olevan pysyvästi jonkin osapuolen hallinnassa.
Kuvauspaikan paikantaminen vahvistaa ensisijaisesti jonkin tahon läsnäolon tai tietyn tapahtuman rajatulla alueella tiettynä ajankohtana. Näitä lähteitä järjestelmällisesti vertaamalla hahmottuu kuitenkin kiinnostava kuvio.
Kun OSINT on virallista tilannekuvaa edellä
Ulkopuoliset OSINT-analyytikot voivat joissakin tapauksissa hankkia ja yhdistellä tietoa ennen kuin se julkaistaan virallisesti. Ukrainalainen joukko-osasto julkaisee levitykseen hyväksytyn taisteluvideon. OSINT-analyytikko paikantaa kuvauspaikan ja vertaa havaintoa aiemmin paikannettuihin kohteisiin sekä taistelujen kehityksestä muodostettuun kokonaiskuvaan. Näin syntyvä analyysi voi antaa huomattavasti laajemman tilannekuvan.
Johtopäätökset voivat koskea etenemistä, vetäytymistä, venäläisjoukkojen soluttautumista tai ukrainalaisjoukkojen läsnäoloa. Arviot voivat koskea paikkoja, joista viralliset lähteet eivät vielä ole raportoineet muutoksia. Myös vakiintuneet analyysilaitokset käyttävät tällaista aineistoa arvioissaan. Institute for the Study of War sisällytti 17. syyskuuta julkaisemaansa raporttiin paikannettuihin kohteisiin perustuvaa aineistoa. Sitä käytettiin Kupjanskin ja Dobropilljan suunnan rintamalohkojen tilanteen arvioinnissa.
Tästä syntyy tiedon kannalta paradoksaalinen tilanne. Perusaineisto voi jo olla hyväksytty julkaistavaksi, mutta jatkoanalyysi ja vertailu muihin lähteisiin voivat tuottaa olennaisesti enemmän tietoa kuin Ukraina on virallisesti julkistanut.
Videon julkaiseminen ei siis automaattisesti tarkoita, että kaikki aineistosta pääteltävissä oleva tieto olisi operaatioturvallisuuden kannalta vapaasti julkaistavissa. Kun tällaista aineistoa kertyy, tiedotuspimennystä on yhä vaikeampi ylläpitää. Ulkopuolinen OSINT-analyysi voi siten tarjota huomattavasti yksityiskohtaisemman tilannekuvan ennen kuin sotilasjohto katsoo vastaavien tietojen julkaisemisen tarkoituksenmukaiseksi.
Olisi kuitenkin virheellistä väittää ilman riittävää näyttöä, että OSINT-julkaisut pakottavat sotilasjohdon julkistamaan tietoja. Tällaista syy-yhteyttä ei voida osoittaa avoimista lähteistä. Julkaisut kuitenkin muuttavat sitä informaatioympäristöä, jossa sotilasjohdon on toimittava.
Vivaldi ja operaatioturvallisuus vihollisen näkökulmasta
Lymanin rintamalohkolla toteutettu Vivaldi-hyökkäysoperaatio tarjoaa erityisen selkeän esimerkin vihollisen näkökulmasta. Jo 11. syyskuuta venäläinen Z-kanava Vojennyi Osvedomitel raportoi mahdollisesta ukrainalaisesta vastahyökkäyksestä Lymanin pohjoispuolella. Tilanteesta raportoi myös Venäjän puolustusministeriöön kytköksissä oleva Rybar. Raportit julkaistiin ennen kuin Ukraina julkisti operaation virallisesti.
Tietojen mukaan Ukraina oli käynnistänyt vastahyökkäyksen Lymanin pohjoispuolella ja mahdollisesti työntänyt venäläisjoukkoja takaisin kohti Žerebets-jokea (arkisto). Samalla kanavan kirjoittajat totesivat perusongelman. He eivät pystyneet varmuudella määrittämään Ukrainan etenemisen laajuutta, koska Ukrainan puolustusvoimat ylläpitivät tiedotuspimennystä eivätkä julkaisseet videoita menestyksestään.
Tilanne muuttui 15. syyskuuta. 3. armeijakunnan johto julkisti Vivaldin ensimmäisen vaiheen. Tietojen mukaan 75 neliökilometriä oli puhdistettu venäläisten soluttautumisesta. Lisäksi 10 neliökilometriä oli vapautettu Venäjän miehityksestä, Serednie oli vapautettu ja useita muita alueita puhdistettu.
Seuraavina päivinä alettiin julkaista kartta-aineistoa, hyökkäysjoukkojen GoPro-tallenteita ja muuta operaatiota koskevaa materiaalia. Tämän jälkeen myös venäläiskanavan raportointi muuttui. Aiemmin kirjoittajat olivat todenneet, ettei vahvistusta ollut Ukrainan tiedotuspimennyksen vuoksi. Nyt he alkoivat raportoida ”ensimmäisistä vahvistuksista”.
Uusi aineisto perustui julkaistuun ukrainalaiseen kuva- ja videomateriaaliin, jonka kuvauspaikat voitiin paikantaa. Sen avulla venäläiset kirjoittajat yrittivät rekonstruoida Lymanin kohdalla olevan rintamalinjan ulokkeen muuttunutta muotoa (arkisto).
Tiedotuspimennyksestä yksityiskohtaiseen OSINT-analyysiin
Tapahtumaketju havainnollistaa tiedon elinkaarta nykyaikaisella taistelukentällä. Ukrainan puolustusvoimat toteuttavat aluksi operaation tiedotuspimennyksen suojassa. Tänä aikana myös Venäjän sotilasjohdolla on käytössään vain pirstaleinen tilannekuva. Kun päättynyt vaihe julkistetaan hallitusti, tietotilanne muuttuu. Sen jälkeen taisteluista julkaistaan materiaalia, joka tulee OSINT-analyysin ulottuville. Kuvauspaikat paikannetaan, ja paikannustietoja verrataan muihin avoimista lähteistä saataviin tietoihin.
Tapahtumaketju voidaan näin rekonstruoida huomattavasti yksityiskohtaisemmin:
- Ukrainan puolustusvoimat toteuttavat operaation
- Tiedotuspimennystä ylläpidetään
- Venäjän sotilasjohdolla on käytössään vain pirstaleinen tilannekuva
- Päättynyt vaihe julkistetaan hallitusti
- Taisteluista julkaistaan materiaalia
- Kuvauspaikat paikannetaan OSINT-menetelmin
- Tapahtumaketju voidaan tämän jälkeen rekonstruoida huomattavasti yksityiskohtaisemmin
Ukraina on nimenomaisesti vahvistanut, että tiedotuspimennys oli osa operatiivista suunnittelua. ISW:n mukaan tiukka operaatioturvallisuus auttoi saavuttamaan operatiivisen yllätyksen Vivaldin aikana ja rajoitti samalla Venäjän sotilasjohdon tilannekuvaa.
Operaatioturvallisuus ei päättynyt operaation ensimmäisen vaiheen julkistamiseen. 3. armeijakunnan johto jatkoi jo päättyneisiin taisteluihin liittyvän materiaalin vaiheittaista julkaisemista. Samalla myöhemmät vaiheet pidettiin edelleen tiedotuspimennyksen piirissä. Ukrainalaiset sotilaat kertoivat 18. syyskuuta operaation jatkuvan ja että tästä syystä kaikkia tietoja ei julkistettu.
Operaatioturvallisuus ei ole tila, joka joko on voimassa tai ei ole. Päättyneen vaiheen tulokset voidaan julkistaa, siihen osallistuneet joukot nimetä ja aiemmin tallennettua materiaalia näyttää. Samoin aiempia taisteluita voidaan rekonstruoida. Tiedot joukkojen nykyisistä asemista, tulevista toimintasuunnista, reserveistä ja seuraavan vaiheen suunnittelusta voidaan silti edelleen pitää salassa.
Avoin tieto ei ole automaattisesti turvallista levittää
Nykyaikainen taistelukenttä on läpinäkyvämpi kuin koskaan. Droonitoiminta, satelliittikuvien keruu, tulipalot sekä sotilaiden oma dokumentointi jättävät valtavan määrän digitaalisia jälkiä. Sama koskee Venäjän iskuja ukrainalaisiin asemiin ja Ukrainan iskuja venäläisiin kohteisiin. Siviilien havainnot ja kymmenet riippumattomat OSINT-analyytikot tuottavat lisää aineistoa.
Yhä harvemmin voidaan täysin salata, että jokin tapahtuma on tapahtunut. Vivaldi osoittaa kuitenkin, että operaation todellinen laajuus ja tulokset voidaan yhä pitää salassa riittävän pitkään. Sama koskee joukkojen ryhmitystä ja jatkosuunnitelmia. Tiedollinen etu voi näin tuottaa konkreettista operatiivista hyötyä.
Myös sotaan erikoistuneet venäläiset tietolähteet havaitsivat jonkin aikaa vain yksittäisiä merkkejä, mutta eivät pystyneet kokoamaan niistä luotettavaa kokonaiskuvaa. Kun ukrainalaista materiaalia alettiin julkaista, OSINT-analyysi täytti tietoaukon nopeasti.
Arkaluonteisia tietoja ei aina julkaista
InformNapalmin työssä ei siksi tietoisesti pyritä kartoittamaan päivittäin jokaista pientä muutosta rintamalinjalla. Myöskään länsimaisten OSINT-ryhmien paikantamia kohteita koskevia tietoja ei automaattisesti välitetä ukrainalaiseen informaatioympäristöön. Tämä ei tarkoita, että rintaman OSINT-pohjainen kartoitus olisi lakannut.
On eri asia, voidaanko jokin seikka todeta, kuin onko se tarkoituksenmukaista systematisoida välittömästi. Sama koskee tiedon täydentämistä lisäaineistolla ja sen levittämistä huomattavasti laajemmalle yleisölle.
Tähän liittyy vielä yksi ulottuvuus. ISW kiinnittää Vivaldi-analyysissään erityistä huomiota järjestelmälliseen ongelmaan Venäjän sotilaallisessa komentoketjussa, jossa raportointi voi vääristyä. Virheelliset tai liian optimistiset raportit voivat heikentää Venäjän johdon tilannekuvaa ja johtaa vääriin päätöksiin.
InformNapalm on työssään toistuvasti kohdannut aineistoa, joka osoittaa eron todellisen tilanteen ja sen välillä, mitä venäläiset komentajat raportoivat ylöspäin komentoketjussa. Osa aineistosta jätetään tietoisesti julkaisematta. Toisinaan julkaisemista lykätään Ukrainan pyynnöstä. Syynä on operaatioturvallisuus. Ei ole mitään syytä auttaa Venäjää korjaamaan omia virhearvioitaan nopeammin.
Tietotilanne muuttuu ajan myötä
Analyysin havainnollistamiseksi on laadittu yksinkertaistettu infografiikka. Se ei kuvaa tämänhetkistä taistelukosketuslinjaa, vaan vertaa kolmea tietotasoa 18. syyskuuta 2026 vallinneen tilanteen perusteella. Ensimmäinen taso koostuu Ukrainan virallisesta viestinnästä. Toiseen kuuluvat avoimista lähteistä saatavat OSINT-havainnot. Kolmannella tasolla arvioidaan, missä määrin operaatioturvallisuuteen liittyviä rajoituksia on käytännössä poistettu.
Tilanne kehittyy jatkuvasti. Yksittäiset tiedot voivat ajan myötä lakata olemasta arkaluonteisia ja tulla myöhemmin julkistettaviksi. Tämä on yksi analyysin keskeisistä havainnoista. Mitä enemmän aikaa tapahtumasta kuluu, sitä enemmän tietoa tulee saataville avoimista lähteistä. Tiedon avoin saatavuus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että siihen liittyvä operaatioturvallisuuden tarve olisi poistunut.
OSINT-yhteisölle tiedon varmistaminen ei siksi yksin riitä. Yhtä tärkeää on arvioida, pitäisikö tieto julkaista juuri kyseisenä ajankohtana. Ukrainalaisten ja länsimaisten OSINT-ryhmien itsesensuuri voi tukea Ukrainan puolustusvoimien operatiivista menestystä. Se on vastuullisempi lähestymistapa kuin pyrkimys raportoida ensimmäisenä siitä, kuka vapauttaa mitäkin operaation ollessa vielä käynnissä.
Artikkelin on kirjoittanut Andrij Lisitsyn.
Lisää InformNapalmin artikkeleita
Aineistoa saa vapaasti levittää ja julkaista uudelleen, kunhan lähde mainitaan. Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0). Seuraa meitä Facebookissa, X:ssä, Telegramissa ja Slate (Sl8) -palvelussa.
InformNapalm ei ota vastaan taloudellista tukea miltään valtiolta tai institutionaaliselta rahoittajalta. Toiminta rahoitetaan yksinomaan yksittäisten vapaaehtoisten ja lukijoiden omilla panoksilla. Toimintaa voi halutessaan tukea pienillä kuukausilahjoituksilla BuyMeACoffee-palvelun kautta.
