Suomen F/A-18 Hornet -hävittäjät ja Ruotsin JAS 39 Gripen -hävittäjät nousivat 24. syyskuuta 2026 tunnistamaan venäläisiä sotilaskoneita Suomenlahdella. Kyseessä oli maiden ilmavoimien ensimmäinen yhteinen tunnistustehtävä osana päivystysvalmiutta.
Tehtävä toteutettiin alle kuukausi sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi olivat päättäneet syventää Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista. Venäjän alueelta tulevat satelliittipaikannuksen häiriöt vaikuttavat edelleen Suomessa ja Itämeren alueella. Ilmapuolustus, droonien torjunta, merialueiden valvonta ja pohjoismainen varautuminen kytkeytyvät siksi yhä tiiviimmin toisiinsa.
Ensimmäinen yhteinen tunnistustehtävä Suomenlahdella
Suomalaiset ja ruotsalaiset päivystysvalmiudessa olleet hävittäjät määrättiin 24. syyskuuta Suomenlahdelle. Ruotsin puolustusvoimien mukaan venäläiset sotilaskoneet lensivät kansainvälisessä ilmatilassa. Suomen tai Ruotsin ilmatilan loukkausta ei ole raportoitu.
Suomi osallistui tehtävään F/A-18 Hornet -hävittäjillä ja Ruotsi JAS 39 Gripen -hävittäjillä. Tehtävää johti Suomen ilmavoimien operaatiokeskus. Venäläiseen lento-osastoon kuului Tu-134-kuljetuskone sekä MiG-31- ja Su-30-hävittäjiä.
Suomen ja Ruotsin päivystysvalmiudessa olevat hävittäjät ovat jo aiemmin harjoitelleet yhdessä rajat ylittävissä harjoituksissa. Uutta oli se, että maat toteuttivat nyt yhteisen valmiustehtävän. Molempien maiden koneet voivat tarvittaessa käyttää myös naapurimaan lentotukikohtia.
Ruotsi tukee Suomen alueellista puolustusta
Ruotsin puolustusvoimat ilmoitti 28. elokuuta, että ruotsalaiset yksiköt vahvistavat syksyn aikana Suomen puolustusta drooneja vastaan. Tukeen voi kuulua JAS 39 Gripen -hävittäjiä, Visby-luokan korvetteja sekä tutka- ja ilmatorjuntajärjestelmiä.
Ruotsalaisia joukkoja voidaan tarvittaessa asettaa Suomen johtoon. Ne toimivat normaalisti Ruotsista käsin, mutta niitä voidaan sijoittaa myös Suomeen. Tehtävänä on auttaa havaitsemaan ja torjumaan Suomen alueelliseen koskemattomuuteen kohdistuvia uhkia sekä täydentää Suomen omia voimavaroja.
Yhteistyö perustuu päätökseen syventää Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista. Ruotsin hallitus liittää yhteistyön Naton pelotteeseen ja itäisen sivustan puolustukseen. Syyskuun 24. päivän tunnistuslento oli ensimmäinen yhteinen lentotehtävä sen jälkeen, kun järjestelyä syvennettiin.
GNSS-häiriöitä Venäjän alueelta
Satelliittipaikannuksen häiriöistä on tullut toistuvia Suomessa ja Suomenlahdella. Traficom raportoi huhtikuussa, että lentoliikenteessä havaittiin GNSS-häiriöitä ympäri vuorokauden Etelä- ja Keski-Suomessa. Venäjän rajan läheisyydessä esiintyi myös paikallisia matkaviestinverkon häiriöitä.
Traficomin mittaukset osoittavat, että sekä GNSS-järjestelmiin että matkaviestinverkkoihin kohdistuvat häiriöt ovat peräisin Venäjän alueelta. Viranomainen yhdistää ne Venäjän käyttämään omansuojahäirintään, jolla suojataan kriittisiä kohteita. Mittaukset eivät kuitenkaan osoita yksittäisten häiriöiden tarkoitusta.
Myös merenkulku kärsii häiriöistä. Traficomin tilastojen mukaan Suomen vesillä oli elokuun 2026 loppuun mennessä rekisteröity 392 alusta, joihin GNSS-häiriöt olivat vaikuttaneet. Tilastointimenetelmä muuttui vuodenvaihteessa, joten suorat vertailut aiempiin vuosiin ovat epävarmoja. Kaikki merenkulussa raportoidut häiriöt on havaittu Suomenlahdella.
Ukrainan kokemuksilla on suora merkitys Pohjoismaille
Ukrainan sota osoittaa, kuinka nopeasti Venäjän droonijärjestelmät ja niitä vastaan käytettävät torjuntakeinot muuttuvat. InformNapalm on aiemmin kuvannut, kuinka Venäjä muuttaa hyökkäysdrooniensa ominaisuuksia, kuten nopeutta, navigointia ja häirinnänsietokykyä, ukrainalaisten puolustustoimien tehostuessa. Tämä kehitys on tärkeä myös Pohjoismaiden puolustusvoimille, kun suojaa drooneja vastaan vahvistetaan.
Yhteys näkyy jo Ruotsissa. Kun Visby-luokan korvettien sensoreita päivitettiin pienten droonien havaitsemiseksi ja torjumiseksi, Ruotsin puolustusvoimat viittasi nimenomaisesti Ukrainan kokemuksiin. Ruotsin Suomelle antamalla tuella vastataan samantyyppiseen uhkaan pohjoisiin olosuhteisiin sovitetuin keinoin.
Häiriöt vaikuttavat myös Ruotsin merialueisiin
Myös Ruotsin viranomaiset ovat varoittaneet samoista ongelmista. Huhtikuussa 2026 Ruotsin merenkulkulaitos (Sjöfartsverket) varoitti toistuvista satelliittipaikannusjärjestelmien häiriöistä Itämerellä. Häiriöitä on havaittu myös tutkissa ja AIS-järjestelmässä.
Seuraukset voivat olla konkreettisia. Alus voi näkyä elektronisella merikartalla väärässä paikassa, ja virheelliset AIS-tiedot voivat antaa väärän kuvan muiden alusten sijainnista ja liikkeistä. Ahtailla merialueilla jo pienillä paikannusvirheillä voi olla suuri merkitys.
Paikannuksen harhauttamisessa vastaanottimelle syötetään vääriä signaaleja, jolloin se laskee sijainnin virheellisesti. Häirinnässä oikea satelliittisignaali puolestaan heikkenee tai estyy kokonaan. Suomen ja Ruotsin merenkulun on siksi pystyttävä navigoimaan myös silloin, kun satelliittipaikannukseen ei voi luottaa.
Varjolaivasto liikennöi samoilla merialueilla
EU jatkaa pakotteiden kohdistamista Venäjän varjolaivastoon. Heinäkuun 23. päivänä 2026 hyväksytyssä 21. pakotepaketissa pakotelistalle lisättiin 41 alusta. Aiemmin rajoitusten piirissä oli jo 632 alusta.
Toimet kohdistuvat tankkereihin, jotka kiertävät venäläisen öljyn hintakattoa tai tukevat muulla tavoin Venäjän energiasektoria. Sääntöjä on laajennettu koskemaan myös aluksia, jotka toimittavat polttoainetta tai muita palveluja varjolaivastolle.
Varjolaivasto ja GNSS-häiriöt ovat eri asioita. Yksittäistä navigointihäiriötä ei ole perusteita yhdistää tiettyyn alukseen. Molemmat kuitenkin koskevat samaa merialuetta, jolla vilkas meriliikenne kulkee sähkö- ja datakaapeleiden sekä muun tärkeän merenpohjan infrastruktuurin lomassa.
Nato vahvistaa Itämeren infrastruktuurin suojaa
Useiden vedenalaisen infrastruktuurin vaurioiden jälkeen Nato käynnisti Baltic Sentry -toiminnan tammikuussa 2025. Siihen osallistuu muun muassa fregatteja, merivalvontakoneita ja miehittämättömiä merijärjestelmiä. Toiminnassa sovitetaan yhteen myös jäsenmaiden kansallisia valvontaresursseja.
Tavoitteena on parantaa kykyä havaita ja torjua kaapeleihin, putkilinjoihin ja muuhun tärkeään infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia. Baltic Sentry ei tarkoita, että jokaista kaapelivauriota pidettäisiin sabotaasina tai että se liitettäisiin automaattisesti Venäjään. Syy ja vastuu on selvitettävä jokaisessa tapauksessa erikseen.
Ruotsi johtaa Naton maavoimajoukkoa Suomessa
Forward Land Forces Finland perustettiin 6. kesäkuuta 2026. Ruotsi toimii kehysvaltiona ja johtaa monikansallista joukkoa. Sen ytimen muodostaa ruotsalainen pataljoonan taisteluosasto, joka asetettiin perustamisen yhteydessä Naton johtoon.
Ruotsalainen pataljoonan taisteluosasto toimii Bodenista käsin ja tekee yhteistyötä Rovaniemellä sijaitsevan monikansallisen esikuntaelementin kanssa. Ruotsin osuus on vuonna 2026 noin 600 henkilöä, ja määrä voidaan tarvittaessa kasvattaa noin 1 200:aan.
Myös Tanska, Ranska, Islanti, Italia, Norja ja Britannia osallistuvat joukkoon. Naton mukaan FLF Finland on liittokunnan itäisen sivustan yhdeksäs monikansallinen maavoimajoukko. Ruotsilla on näin suora rooli Pohjois-Suomen ja Pohjoiskalotin vahvistamisessa.
Pohjoismaiden ilmavoimat syventävät yhteistyötään
Ruotsi, Suomi, Norja ja Tanska ovat jo pitkään kehittäneet ilmavoimiensa yhteistoimintaa Nordic Air Power -yhteistyössä. Suomalaiset ja ruotsalaiset lentäjät ovat harjoitelleet yhdessä rajat ylittävissä harjoituksissa lähes viikoittain jo useiden vuosien ajan. Syyskuun 24. päivän tehtävä osoittaa, että yhteistyötä käytetään nyt myös normaalissa päivystysvalmiudessa.
Kesäkuussa yhteistoimintaa harjoiteltiin laajemmassa mittakaavassa Ramstein Flag 26 -harjoituksessa. Ruotsi, Suomi, Norja ja Tanska isännöivät yhdessä harjoituksen pohjoista osaa. Harjoitukseen osallistui yhteensä 19 Nato-maata ja yli 150 lentokonetta 15 lentotukikohdasta.
Pohjoisen ilmaoperaatioita johdettiin Bodøssä sijaitsevasta Naton ilmaoperaatiokeskuksesta (Combined Air Operations Centre). Naton mukaan keskus vastaa ilmaoperaatioista Pohjoismaissa, Itämerellä, Pohjois-Atlantilla ja Barentsinmerellä. Laaja vastuualue osoittaa, miksi pohjoismaisten ilmavoimien yhteistyö on saanut entistä suuremman merkityksen.
Pohjoismaat tiivistävät huoltovarmuusyhteistyötä
Syyskuun 2. päivänä allekirjoitettiin yhteinen pohjoismainen huoltovarmuusjulistus. Mukana ovat Ruotsi, Suomi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Yhteistyön tavoitteena on turvata tärkeiden tavaroiden ja palvelujen saatavuus kriisien ja sodan aikana. Keskeisiä aloja ovat tuotanto, kuljetukset, jakelu ja kauppa. Kun sotilaalliset vahvistusjoukot ja siviilihuolto käyttävät samoja satamia, teitä ja viestintäjärjestelmiä, siviilivalmiudella on tärkeä merkitys myös puolustukselle.
Itämereltä Arktikselle
Pohjoismaiden puolustussuunnittelu kattaa nyt aiempaa laajemman yhtenäisen alueen. Nato on vuonna 2026 käynnistänyt Arctic Sentryn ja perustanut Forward Land Forces Finlandin, samalla kun pohjoisen ilmaoperaatioita johdetaan Bodøstä.
Yhteys tuotiin selvästi esiin myös Kanadan sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kokouksessa 22. syyskuuta. Yhteisessä lausunnossa korostetaan, että Itämeren turvallisuus kytkeytyy Pohjois-Atlantin ja Arktiksen turvallisuuteen.
Tällä on konkreettisia seurauksia Suomelle ja Ruotsille. Lentotukikohtia, satamia, teitä ja huoltoreittejä on voitava käyttää valtakunnanrajojen yli. Suomenlahden puolustusta ei siksi voida täysin erottaa Pohjoiskalotin tai muun Itämeren alueen kehityksestä.
Aseellisen hyökkäyksen riskiä pidetään edelleen pienenä
Lähialueen lisääntynyt toiminta ei tarkoita, että sotilaallista hyökkäystä Pohjoismaita vastaan pidettäisiin välittömänä. Ruotsin puolustusvoimat arvioi aseellisen hyökkäyksen riskin Ruotsia vastaan edelleen pieneksi, mutta huomauttaa samalla vaikuttamisoperaatioiden ja muiden vihamielisten toimien riskin kasvaneen.
Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi 30. syyskuuta, ettei liittokunta näe Naton alueeseen kohdistuvaa välitöntä Venäjän sotilaallista uhkaa. Reuters raportoi lausunnosta Kaliningradin ympärillä kasvaneiden jännitteiden yhteydessä.
Eri asiat on siksi pidettävä erillään. Venäjän alueelta tulevat GNSS-häiriöt on dokumentoitu. Venäläiset sotilaskoneet liikkuvat edelleen Itämeren alueella. Suomi ja Ruotsi toteuttavat nyt myös yhteisiä valmiustehtäviä. Mikään näistä seikoista ei yksin osoita, että sota Pohjoismaita vastaan olisi lähellä.
Yhteistyö ulottuu nyt myös päivystysvalmiuteen
Vuoden 2026 selvin muutos on se, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on laajentunut yhä useampiin käytännön tehtäviin. Ruotsalaiset hävittäjät, sota-alukset ja ilmatorjuntaresurssit voivat tukea Suomea. Ruotsin maavoimien joukkoja kuuluu lisäksi Naton joukkoon, jonka tehtävänä on vahvistaa Pohjois-Suomea.
Suomalaiset ja ruotsalaiset päivystysvalmiudessa olevat hävittäjät voivat käyttää lentotukikohtia molemmissa maissa. Itämerellä maat kohtaavat samat satelliittipaikannuksen häiriöt sekä saman tarpeen suojata merenkulkua ja kriittistä infrastruktuuria. Ukrainan kokemukset drooneista ja elektronisesta sodankäynnistä ovat myös osa tätä varautumista.
Yhteinen tehtävä Suomenlahdella osoittaa, mikä on muuttunut. Suomen F/A-18 Hornet -hävittäjät ja Ruotsin JAS 39 Gripen -hävittäjät tunnistivat 24. syyskuuta 2026 yhdessä kansainvälisessä ilmatilassa lentäneitä venäläisiä sotilaskoneita. Suomi ja Ruotsi ovat harjoitelleet yhdessä jo vuosien ajan. Nyt yhteistyötä käytetään myös päivystysvalmiuden tehtävissä.
Materiaalin on koonnut Andrij Lisitsyn InformNapalmille.
Lisää InformNapalmin artikkeleita
Aineistoa saa vapaasti levittää ja julkaista uudelleen, kunhan lähde mainitaan. Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0). Seuraa meitä Facebookissa, X:ssä, Telegramissa ja Slate (Sl8) -palvelussa.
InformNapalm ei ota vastaan taloudellista tukea miltään valtiolta tai institutionaaliselta rahoittajalta. Toiminta rahoitetaan yksinomaan yksittäisten vapaaehtoisten ja lukijoiden omilla panoksilla. Toimintaa voi halutessaan tukea pienillä kuukausilahjoituksilla BuyMeACoffee-palvelun kautta.
