Eurooppaan kohdistuva drooniuhka vaatii muutakin kuin venäläisten taistelijoiden maahantulokiellon

Pitäisikö Brysselin ajaa venäläisille taistelijoille yleistä maahantulokieltoa vai valita kohdennetumpi malli? Jälkimmäisessä vaihtoehdossa tunnistetuista venäläisistä droonioperaattoreista laadittaisiin oikeudellisesti pitävä luettelo henkilöistä, joilta maahantulo kiellettäisiin.

Drooniuhka siirtyy Ukrainasta Eurooppaan

Saksan syytös siitä, että Venäjä järjesti Leipzig/Hallen lentoasemalla räjähteellä varustettua droonia käyttäneen operaation, on siirtänyt Euroopan drooniuhan painopistettä taistelukentältä sisäiseen turvallisuuteen. Leipzig on merkittävä rahtiliikenteen solmukohta, jolla on yhteyksiä Ukrainan logistiikkaan. Tapaus on merkittävä myös siksi, että se yhdistää kaksi aiemmin erikseen käsiteltyä kysymystä. Toinen koskee Venäjän sabotaasitoimintaa Euroopassa, toinen EU:ssa yhä ratkaisematta olevaa kysymystä siitä, miten venäläisten taistelijoiden ja entisten taistelijoiden maahantuloa rajoitetaan.

Kaikkea Venäjän sotilashenkilöstöä koskevasta kiellosta ei ole yksimielisyyttä. Siksi EU:n kannattaisi keskittyä erityisesti yksittäisiin venäläisiin droonioperaattoreihin, ennen kaikkea niihin, jotka oikeusviranomaiset tai luotettavat järjestöt ovat yhdistäneet Ukrainassa siviileihin kohdistuneisiin iskuihin. Heihin tulisi soveltaa kohdennettuja pakotteita ja maahantulorajoituksia.

Venäläinen sotilas FPV-droonin kanssa. Havainnekuva.

Droonisabotaasi Leipzigissä

Saksa syytti 1. syyskuuta virallisesti Venäjää yrityksestä tehdä drooni-isku Leipzig/Hallen lentoasemalle 4. elokuuta. Saksan mukaan poliisitutkinnat, tiedustelutiedot ja operaation toteutustapa viittasivat siihen, että tekijät toimivat Venäjän valtiollisten tahojen toimeksiannosta. Berliini vastasi joukolla vastatoimia, joihin kuuluu muun muassa Venäjän Bonnissa sijaitsevan konsulaatin suunniteltu sulkeminen. Moskova kiistää tuttuun tapaan vastuunsa.

Räjähteellä varustettu drooni löydettiin ukrainalaisten Antonov-rahtikoneiden läheltä yhdellä Euroopan suurimmista rahtikeskuksista. Pomminpurkajat irrottivat sytyttimen ja tekivät räjähteen vaarattomaksi ennen kuin se ehti laueta. Tapauksesta tehtiin tämän jälkeen rikosteknisiä tutkimuksia, joista kertoivat NDR, WDR ja Süddeutsche Zeitung. Niiden mukaan räjähde oli todennäköisesti Semtexiä. Saksan liittovaltion syyttäjänvirasto otti tutkinnan vastuulleen ja kuvasi tapausta vakavaksi yritykseksi iskeä maan liikenne- ja logistiikkainfrastruktuuriin.

Tekninen osaaminen ja valtion ohjaus

Operaation tekniset piirteet ovat erityisen merkittäviä. Sisäministeri Alexander Dobrindtin mukaan droonin rakenne ja osat sekä räjähde ja sytytin muistuttivat aiemmissa venäläisissä hybridioperaatioissa käytettyjä ratkaisuja. Samankaltaisia piirteitä on havaittu myös Venäjän sodankäynnissä Ukrainassa.

Viranomaisten arvion mukaan laitteen rakentaminen vaati korkeatasoista teknistä osaamista ja huolellista valmistelua. Itse toteutus näyttää sen sijaan jääneen alemman tason operaattoreiden vastuulle. Saksalaiset edustajat kertoivat myöhemmin käytettävissä olevan näytön viittaavan siihen, että Venäjän valtio toimitti tarvittavan osaamisen ja välineet, kun taas iskun toteuttivat värvätyt operaattorit.

Tämä työnjako muuttaa Leipzigin tapauksen turvallisuuskuvaa. Kyse ei enää ole vain luvattomista drooneista, jotka häiritsevät lentoasemien ilmatilaa, vaan myös mahdollisuudesta käyttää räjähdedrooneja valtion ohjaamassa sabotaasissa. Venäjän valtiolliset toimijat voivat toimittaa tarvittavan erikoisosaamisen ja kaluston, kun taas käytännön toteutus voidaan jättää Euroopassa värvättyjen operaattoreiden tehtäväksi. Sisäministeri Alexander Dobrindt kiteytti asian näin. ”Emme ole sodassa, mutta olemme joka päivä hybridisodankäynnin kohteena.”

EU:lla on jo oikeudellinen kehys taistelijoiden maahantulokiellolle

Leipzigin tapaus sattui aikaan, jolloin EU:ssa valmisteltiin jo oikeudellista kehystä venäläisten taistelijoiden maahantulon rajoittamiseksi. Euroopan komission mukaan jäsenvaltiot sopivat tällaisen kiellon poliittisesta ja oikeudellisesta perustasta osana 21. pakotepakettia. Kielto koskee Venäjän asevoimien taistelijoita ja entisiä taistelijoita, jotka ovat osallistuneet sotaan Ukrainaa vastaan.

Euroopan unionin neuvosto kuvasi 23. heinäkuuta 2026 hyväksyttyä 21. pakotepakettia perustaksi laajalle viisumikiellolle. Sen piiriin kuuluvat aktiivipalveluksessa olevat sotilaat sekä venäläisjoukkojen ja niihin kytkeytyvien ryhmien entiset taistelijat, jotka osallistuvat Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan.

Euroopan komission oikeudellisessa tekstissä rajausta täsmennetään edelleen. Sen mukaan lyhytaikaista oleskelua koskeva viisumihakemus voidaan hylätä, jos hakija on 24. helmikuuta 2022 jälkeen palvellut Venäjän asevoimissa tai niihin kuuluvissa sotilasmuodostelmissa. Lisäksi edellytetään, että hän on taistelutoimillaan osallistunut suoraan sotaan.

EU on näin siirtynyt laajimmasta poliittisesta muotoilusta kohti yksilöllisempää arviointia. Aiempi muotoilu olisi koskenut kaikkia, jotka ovat palvelleet Venäjän asevoimissa täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Uudessa arvioinnissa ratkaisevaa on sen sijaan se, onko henkilö osallistunut sotaan suoraan taistelutoimillaan.

Tunnistetut droonioperaattorit

Poliittinen peruste venäläisten taistelijoiden maahantulon epäämiselle on selvä. Venäjän sota on synnyttänyt turvallisuusuhkia, jotka ulottuvat Ukrainan rajojen ulkopuolelle. Droonioperaattoreita olisi kuitenkin käsiteltävä omana ryhmänään kahdesta syystä. Ensinnäkin lyhyen kantaman drooni-iskujen järjestelmällisyydestä ukrainalaisia siviilejä vastaan on yhä enemmän dokumentoitua näyttöä. Toiseksi droonien täsmäohjaukseen tarvittavia taitoja voidaan hyödyntää myös sabotaasissa Euroopassa.

Venäläinen droonioperaattori kentällä. Havainnekuva.

Venäläisten droonien iskut ukrainalaisia siviilejä vastaan niin kutsutuissa ”ihmissafareissa” eivät ole yksittäistapauksia. Päinvastoin niistä on tullut rintamalinjalla toimivien venäläisten droonioperaattoreiden tappavaa arkea.

Toukokuussa 2025 YK:n Ukrainaa käsittelevä riippumaton kansainvälinen tutkintakomissio totesi, että Venäjän asevoimien drooni-iskut siviilejä vastaan Hersonin alueella olivat rikoksia ihmisyyttä vastaan, muun muassa murhia. YK:n tiedotteessa iskuja kuvattiin laajamittaisiksi ja järjestelmällisiksi.

YK:n ihmisoikeuksien valvontamissio Ukrainassa raportoi erikseen, että lyhyen kantaman drooni-iskut tappoivat helmikuun 2022 ja huhtikuun 2025 välisenä aikana vähintään 395 siviiliä. Lisäksi 2 635 ihmistä haavoittui. Mission mukaan valtaosa kuolemista ja haavoittumisista aiheutui venäläisten iskuista Ukrainan hallinnassa olevalla alueella.

Sama YK-missio raportoi vuonna 2026, että pelkästään toukokuussa lyhyen kantaman droonit tappoivat vähintään 64 siviiliä ja haavoittivat 539:ää. Tämän asetyypin aiheuttamia siviiliuhreja oli kuukauden aikana enemmän kuin kertaakaan Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua. Hersonin kaupungissa kuoli saman kuukauden aikana 14 siviiliä, joista kuusi lyhyen kantaman drooni-iskuissa. Haavoittuneita oli 221, ja heistä 132 haavoittui tällaisissa iskuissa.

Luvut osoittavat, etteivät siviileihin kohdistuvat drooni-iskut ole yksittäisiä tapauksia. Ne ovat osa rintama-alueilla, erityisesti Hersonissa, dokumentoitua kokonaisuutta, jossa siviilejä on kuollut ja haavoittunut.

Vastuuseen saattamisen rakenteet ovat jo muotoutumassa

Useat toimijat keräävät näyttöä drooni-iskuista ja niiden mahdollisista tekijöistä. Mukana ovat muun muassa YK:n tutkintakomissio, ukrainalaiset syyttäjät, Truth Hounds ja Ukrainan sotarikosten ilmoitusalusta. Lisäksi käytössä on sotilastiedustelun hankkeita ja rekistereitä, jotka perustuvat avoimista lähteistä hankittuun tietoon.

Ukrainan warcrimes.gov.ua-alusta kuvaa itseään valtion keskeiseksi palveluksi, johon kootaan näyttöä sotarikoksista. Sen perustivat valtakunnansyyttäjänvirasto sekä ukrainalaiset ja kansainväliset kumppanit. Alustan tietosuojasivun mukaan sinne toimitettuja tietoja voidaan luovuttaa kansainvälisille järjestöille ja lainvalvontaviranomaisille, jotta sotarikoksiin syyllistyneitä vastaan voidaan käynnistää oikeudellisia menettelyjä.

Truth Hounds kertoo tunnistaneensa vuonna 2025 yli 120 henkilöä, joiden väitetään syyllistyneen sotarikoksiin. Vuoden aikana järjestö teki 15 kenttämatkaa useille Ukrainan alueille. Sen seurantatietokantaan kirjattiin yli 43 900 väitettyä tapausta. Lisäksi tehtiin seitsemän esitystä universaalitoimivallan periaatteen nojalla.

Havainnekuva näytön keräämisestä ja vastuussa olevien tunnistamisesta venäläisten siviileihin kohdistuvien drooni-iskujen yhteydessä.

Rekisteri venäläisistä droonioperaattoreista

Ruskimviz.net on avoimiin lähteisiin perustuva tiedusteluhanke, joka tunnistaa Ukrainassa taistelleita venäläisiä droonioperaattoreita ja kirjaa heidät tietokantaan. Hanke jäljittää ja tunnistaa venäläisiä sotilasdroonioperaattoreita, jotka osallistuvat niin kutsuttuihin ”safareihin”. Tällä tarkoitetaan tahallisia iskuja siviilejä vastaan rintamalinjan lähellä sijaitsevissa ukrainalaiskaupungeissa. Hankkeen mukaan näiden henkilöiden vapaa liikkuminen Euroopassa tulisi estää. Samalla hanke korostaa, ettei kyse ole vain sotarikoksista kannettavasta moraalisesta vastuusta, vaan myös suorasta turvallisuusriskistä Euroopan unionille. Droonisodankäynnistä taistelukokemusta saaneet henkilöt voisivat käyttää näitä taitoja sabotaasiin Euroopassa. Hankkeen ydinviesti on selvä. ”He metsästävät eläviä ihmisiä. Sitten he lähtevät lomalle Eurooppaan.”

Yhdessä nämä lähteet osoittavat, että yksilöidyn droonioperaattoriluettelon laatimiseen tarvittava aineisto on jo olemassa. Avoimeksi jää kuitenkin, onko EU:lla muodollista menettelyä, jonka avulla aineisto voidaan ottaa vastaan ja varmentaa. Menettelyn pitäisi myös mahdollistaa aineiston käyttäminen pakote- tai viisumipäätösten perusteena.

Leipzigin tapaus kytkee Ukrainassa kerätyn näytön Euroopan turvallisuuteen

YK:n elimet ja kansalaisjärjestöt ovat dokumentoineet Ukrainassa lyhyen kantaman droonien käyttöä siviilejä vastaan. Samaan aikaan Saksan viranomaiset kertovat, että räjähteellä varustettua droonia käytettiin epäillyssä Venäjän valtion ohjaamassa operaatiossa suurella lentoasemalla. Brysselissä päättäjät puolestaan pohtivat, miten tavallinen sotilaspalvelus voidaan erottaa suorasta osallistumisesta Venäjän sotaan.

Yhdessä nämä havainnot nostavat esiin rajatumman poliittisen kysymyksen. Pitäisikö tunnettuja tai uskottavin perustein tunnistettuja venäläisiä droonioperaattoreita pitää suuremman riskin ryhmänä kuin venäläisiä veteraaneja yleensä? Droonioperaattorit eivät ole vain entisiä sotilaita. Heidät on koulutettu etävalvontaan, maalien valintaan, navigointiin rajallisen kuvayhteyden varassa ja täsmäiskujen toteuttamiseen.

Siviiliympäristössä samoja taitoja voidaan hyödyntää lentoasemiin, energialaitoksiin, logistiikkakeskuksiin ja puolustusteollisuuden kohteisiin kohdistuvassa sabotaasissa. Kyse on arviosta, ei todistetusta tapahtumaketjusta. Arvio perustuu kuitenkin Leipzigin tapauksen teknisiin seikkoihin ja siihen, millainen rooli drooneilla on dokumentoidusti ollut Venäjän operaatioissa. Koska pelkkä palvelus Venäjän asevoimissa ei vaikuta käyttökelpoiselta kriteeriltä, EU voisi aloittaa niistä sotilaista, joiden arvioidaan muodostavan suurimman uhan.

Venäläisten droonioperaattoreiden kohdalla perusteet ovat selvemmät kuin useimpien muiden ryhmien kohdalla. YK:n tutkijoiden ja ihmisoikeustarkkailijoiden aineiston mukaan lyhyen kantaman drooni-iskut siviilejä vastaan ovat merkittävä osa sodankäyntiä. Hersonissa iskujen on lisäksi dokumentoitu olevan järjestelmällisiä. Truth Hounds ja Ukrainan valtioon kytkeytyvät alustat kokoavat samaan aikaan rekistereitä tekijöistä ja tapauksista. Leipzigin tapaus Saksassa on nyt osoittanut, että räjähteillä varustetut droonit kuuluvat myös Euroopan hybridiuhkien joukkoon.

Alex Petrenko, InformNapalm.