KrimSotaUutisetVenäjä

Ukrainan suurisku tuhosi miehitetylle Krimille johtavan Kertšinsalmen sillan keskiosan

22Views

Kertšinsalmen silta, jonka maantieosa vaurioitui Ukrainan 17. marraskuuta 2026 tekemässä iskussa.

Ukrainan ohjukset ja droonit ovat tuhonneet Kertšinsalmen sillan maantieosan keskimmäisen kaaren ja sen alapuolisen siltajänteen. Myös sillan rautatieosa vaurioitui 17. marraskuuta 2026 tehdyssä iskussa. Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) mukaan iskua edelsi kuukauden kestänyt, seitsemässä vaiheessa toteutettu operaatio, jonka aluksi Ukrainan joukot hyökkäsivät Venäjän ilmapuolustusta vastaan. Venäjä rakensi sillan liitettyään Krimin laittomasti itseensä. Ukrainan tiedustelupalvelut ovat tutkineet siltaa jo pitkään. Ukrainan sotilastiedustelu sai jo vuonna 2022 haltuunsa runsaasti siltaa koskevia venäläisiä teknisiä asiakirjoja.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin julkaisemissa kuvissa ja videoissa näkyy Kertšinsalmeen romahtanut metallikaari ja maantieyhteyteen syntynyt suuri aukko. Ukrainan asevoimien yleisesikunnan mukaan maantieliikenne on kokonaan poikki ja myös rautatiesillan kaari on vaurioitunut. Venäjän miehityshallinto on keskeyttänyt maantieliikenteen, mutta venäläistietojen mukaan osa junaliikenteestä on käynnistetty uudelleen. Rautatieyhteyden vaurioiden laajuudesta ja sen jäljellä olevasta kuljetuskapasiteetista ei ole vielä varmuutta.

Kuukauden kestänyt operaatio Venäjän puolustusta vastaan

Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) iskusta antaman selvityksen mukaan operaatio kesti noin kuukauden ja eteni seitsemässä vaiheessa. Ensimmäisten viikkojen aikana SBU ja muut ukrainalaisjoukot iskivät järjestelmällisesti siltaa suojaavaan Venäjän ilmapuolustukseen. Tämän jälkeen iskujen kohteeksi otettiin itse silta. Aluksi iskuja toteutti SBU, myöhemmin se toimi yhdessä Ukrainan puolustusvoimien muiden joukkojen kanssa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan joukot hyökkäsivät myös venäläisiä tutka-asemia ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä vastaan. Venäjä on rakentanut sillan ympärille vuosien mittaan laajan puolustuksen. Silta kuuluu miehitetyn Krimin niemimaan tarkimmin vartioituihin infrastruktuurikohteisiin.

Operaation viimeisessä vaiheessa SBU:n Alfa-erikoisyksikkö iski maantiesillan kaareen Ukrainassa kehitetyillä Paljanytsia-tyypin ohjusdrooneilla. Turvallisuuspalvelun mukaan kaari ja sen alapuolinen siltajänne romahtivat osumien seurauksena. Zelenskyin mukaan rautatieosaan hyökättiin R-360 Neptun -risteilyohjuksilla sekä Ruta- ja FP-5 Flamingo -asejärjestelmillä.

SBU:n mukaan operaatiossa käytettiin yhteensä 11:tä Ukrainassa kehitettyä asejärjestelmää. Paljanytsian, Neptunin, Rutan ja Flamingon lisäksi turvallisuuspalvelu mainitsee Dovbushin, Vendettan, Da Vincin, Sichenin, Mich-2000:n, An-197:n ja FP-1:n. Viranomainen ei ole kertonut, mihin kohteisiin yksittäisillä asejärjestelmillä iskettiin operaation aiemmissa vaiheissa.

Operaatioon osallistuivat myös Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukot. Yleisesikunnan mukaan mukana oli operaattoreita miehittämättömien järjestelmien 1. erillisestä keskuksesta sekä 414. erilliseen prikaatiin kuuluvasta 7. pitkän kantaman iskujen keskuksesta. Prikaati tunnetaan nimellä ”Madjarin linnut”. Joukot iskivät valittuihin kohteisiin, kyllästivät Venäjän ilmapuolustuksen ja varmistivat viestiyhteydet ennen viimeistä ohjusiskua.

Maantiesillan kaari romahti Kertšinsalmeen

Kertšinsalmen sillan maantieosan kaari vaurioitui ukrainalaisiskussa jo 16. marraskuuta. Ukrainalaisen Krymskyj Veter -seurantakanavan mukaan kaari oli vääntynyt, ja ajorata oli paikoin painunut ja kiertynyt pois alkuperäisestä asennostaan. Venäjän viranomaiset keskeyttivät aluksi liikenteen mutta sallivat myöhemmin samana iltana ajoneuvojen kulkea vuorotellen kumpaankin suuntaan. Marraskuun 17. päivän vastaisena yönä tapahtui uusia räjähdyksiä, joiden jälkeen maantiesillan kaari ja sen alapuolinen siltajänne romahtivat Kertšinsalmeen. Ukrainan yleisesikunta vahvisti, ettei maantieyhteyttä ole sen jälkeen voitu käyttää ajoneuvoliikenteeseen.

Rautatieosa on sen sijaan edelleen pystyssä. SBU on ilmoittanut alustavista vaurioista, ja yleisesikunnan mukaan rautatiesillan kaareen on osuttu. Venäläiset rautatieliikenteen toimijat ovat samalla kertoneet, että osa junaliikenteestä on käynnistetty uudelleen. On edelleen epäselvää, kuinka paljon kuljetuskapasiteettia rautatieyhteydellä on iskun jälkeen jäljellä.

Romahtaneen maantiesillan kaaren kerrotaan tukkineen Kertš–Jenikalen kanavan, Mustanmeren ja Asovanmeren välisen ruopatun syväväylän. Kanava on noin 120 metriä leveä ja kulkee sillan keskimmäisten kaarien ali. Koska Kertšinsalmen muut osat ovat liian matalia suuremmille aluksille, veteen pudonneet teräsrakenteet estävät niiden kulun. Väylän avaaminen uudelleen edellyttää romun poistamista. Kyseessä on mittava nostotyö, joka voi vaatia rakenteiden osittaista leikkaamista veden alla.

Venäjän nimittämän Krimin miehityshallinnon johtajan Sergei Aksjonovin mukaan kaksi ihmistä kuoli drooni-iskussa Krimin Leninin piirissä lähellä Kertšiä. Venäjän tutkintakomitea on vahvistanut, että 16. ja 17. marraskuuta tehdyt iskut aiheuttivat sillalle rakenteellisia vaurioita, mutta se ei ole täsmentänyt niiden laajuutta. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on ilmoittanut, että silta korjataan. Maantiesillan kaaren jälleenrakentamiselle ei kuitenkaan ole julkistettu luotettavaa aikataulua.

Ukrainan sotilastiedustelun hallussa venäläisiä sillan teknisiä asiakirjoja

Ukrainan sotilastiedustelu HUR ilmoitti 16. kesäkuuta 2022 saaneensa haltuunsa yksityiskohtaisia venäläisiä teknisiä asiakirjoja Kertšinsalmen ylittävästä liikenneväylästä. HUR:n mukaan asiakirjat sisältävät tietoja maasto-olosuhteista, tien päällysteestä, sillan tukirakenteista, maanvyörymien torjuntaan tarkoitetuista rakenteista sekä liittymä- ja poistumisteistä. Myös InformNapalmilla on hallussaan venäläistä dokumentaatiota Kertšinsalmen sillan maantieyhteyden käytöstä ja kunnossapidosta.

Kun HUR julkaisi aineiston vuonna 2022, se kyseenalaisti Venäjän vakuuttelut siitä, että silta olisi täysin suojattu. Kreml väitti tuolloin Venäjän armeijan hallitsevan tilannetta, vaikka siltaa koskevat tekniset asiakirjat olivat jo päätyneet ukrainalaisten käsiin. InformNapalmin mukaan ukrainalaiset asiantuntijat ovat tunteneet sillan rakenteen ja sen mahdolliset heikkoudet jo pitkään. Julkisuuteen ei ole tullut tietoja siitä, käytettiinkö asiakirjoja 17. marraskuuta tehdyn iskun suunnittelussa.

InformNapalm paljasti jo aiemmin maaperän liukumista sillan tulotiellä

InformNapalm julkaisi jo 30. tammikuuta 2019 venäläisiä viranomaisasiakirjoja ja valokuvia, jotka paljastivat maaperän liukumista yhdellä Kertšinsalmen sillan tuloteistä. Aineisto oli peräisin Krimin miehityshallinnon liikenneviranomaisilta, ja sen olivat toimittaneet InformNapalmille Ukrainian Cyber Alliance -ryhmän hakkeriaktivistit. Asiakirjoista kävi ilmi, että maaperä oli alkanut liukua sillalle johtavalla tieosuudella. Asiakirjojen mukaan ongelmat olivat aiheutuneet venäläisen rakennusurakoitsijan Strojgazmontažin tekemistä töistä.

Maaperän liukumista Kertšinsalmen sillan tulotiellä

Maaperän liukumista Kertšinsalmen sillan tulotiellä.

Miehityshallinnon viranomaiset varoittivat 30. tammikuuta 2019 päivätyssä kirjeessä, että maaperän liikkumisen jatkuminen voisi vaikuttaa koko ajorataan ja pahimmillaan katkaista liikenteen ainoalla tulotiellä kokonaan. InformNapalm julkaisi myös tietoja 23. tammikuuta laaditusta rakennustöiden tarkastusraportista sekä valokuvia, jotka dokumentoivat vaurioita. Selvitys koski tulotietä, ei nyt tuhoutunutta metallikaarta. Asiakirjat kuitenkin osoittavat, että Venäjän viranomaiset tiesivät sillan liikenteelle avaamisen ensimmäisenä vuonna vakavista ongelmista osassa siihen liittyvää infrastruktuuria.

Isku vaikuttaa Venäjän kuljetuksiin Krimille

Noin 19 kilometriä pitkä Kertšinsalmen silta yhdistää Venäjän Krasnodarin alueen miehitettyyn Krimin niemimaahan. Maantieyhteys avattiin vuonna 2018 ja rautatieyhteys myöhemmin. Rakentaminen aloitettiin sen jälkeen, kun Venäjä oli liittänyt niemimaan laittomasti itseensä vuonna 2014. Siitä lähtien sillalla on ollut Kremlille suuri symbolinen merkitys. Siltaa on käytetty myös sotilaiden, ammusten, polttoaineen ja muun materiaalin kuljettamiseen Krimille ja edelleen Etelä-Ukrainassa toimiville Venäjän miehitysjoukoille. Sillan merkitys sotilaalliselle huollolle on kuitenkin muuttunut sodan aikana. Venäjä käyttää nykyisin laajamittaisiin sotilaskuljetuksiin myös miehittämiensä Etelä-Ukrainan alueiden kautta kulkevaa maayhteyttä.

Yhden tärkeän maantieyhteyden katkeaminen lisää rautatien ja jäljellä olevien maareittien kuormitusta. Venäjän kuljetuksille aiheutuvien haittojen laajuus riippuu muun muassa rautatien kunnosta, liikenteen uudelleenreititysmahdollisuuksista ja jälleenrakennustöiden kestosta. Ukrainan yleisesikunta muistuttaa, että ukrainalaisjoukot ovat syksyn aikana iskeneet myös Tšonharin ja Henitšeskin siltoihin. Hyökkäämällä näitä yhteyksiä ja Kertšinsalmen siltaa vastaan Ukraina pyrkii rajoittamaan Venäjän miehitysjoukkojen mahdollisuuksia huoltaa Krimillä ja Etelä-Ukrainassa olevia joukkojaan.

Neljäs suuri isku Kertšinsalmen siltaan

SBU:n mukaan 17. marraskuuta tehty isku oli turvallisuuspalvelun neljäs laaja operaatio Kertšinsalmen siltaa vastaan. Ensimmäinen tehtiin lokakuussa 2022, jolloin sillalla räjähti kuorma-autoon sijoitettu räjähde. Heinäkuussa 2023 SBU:n Sea Baby -meridroonit hyökkäsivät sillan tukirakenteita vastaan. Kesäkuussa 2025 turvallisuuspalvelu toteutti jälleen operaation, jossa sillan tukirakenteiden yhteyteen sijoitetut räjähteet laukaistiin veden alla.

Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukkojen komentaja Robert Brovdi, joka tunnetaan nimellä Madjar, on toistuvasti varoittanut Venäjän miehitysjoukkoja siitä, että Krimille johtavat liikenneyhteydet voidaan katkaista. Hän on kehottanut niitä poistumaan niemimaalta niin kauan kuin sieltä pääsee vielä pois autolla. Isku tapahtui samaan aikaan, kun Venäjä jatkaa hyökkäyksiään Ukrainan infrastruktuuria vastaan. Marraskuun 17. päivän vastaisena yönä iskuissa osuttiin muun muassa kahteen Dniprojoen ylittävään siltaan Kiovassa. Presidentti Zelenskyi on kuvaillut Ukrainan operaatiota Kertšinsalmen siltaa vastaan vastaukseksi Venäjän iskuihin Ukrainan liikenneyhteyksiä vastaan.

Maantiesillan kaaren tuhoutuminen katkaisee maantieliikenteen Venäjän ja miehitetyn Krimin välillä. Silta, jota Venäjän johto on käyttänyt Krimin liittämisen symbolina, on jälleen osoittautunut haavoittuvaksi laajoista venäläisistä puolustusjärjestelyistä huolimatta.


Krim esiripun takana – opas miehitysalueelle

Lue myös: Krim esiripun takana – opas miehitysalueelle (PDF), Prometheus-keskuksen julkaisu.



InformNapalm suomeksiAineistoa saa vapaasti levittää ja julkaista uudelleen, kunhan lähde mainitaan. Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0). Seuraa meitä Facebookissa, X:ssä, Telegramissa ja Slate (Sl8) -palvelussa.

InformNapalm ei ota vastaan taloudellista tukea miltään valtiolta tai institutionaaliselta rahoittajalta. Toiminta rahoitetaan yksinomaan yksittäisten vapaaehtoisten ja lukijoiden omilla panoksilla. Toimintaa voi halutessaan tukea pienillä kuukausilahjoituksilla BuyMeACoffee-palvelun kautta.