Saksa on toimittanut Ruotsille Taurus-ohjuksia, kun Gripen-hävittäjien pitkän kantaman iskukykyä kehitetään

Dagens industrin mukaan ohjukset ovat peräisin Saksan asevoimien varastoista. FMV on vahvistanut toimituksen, mutta ohjusten määrää ei ole julkistettu. Vielä ei tiedetä, onko kyse pienestä testaukseen ja integrointiin tarkoitetusta erästä vai suuremmasta operatiiviseen käyttöön tarkoitetusta ohjusvarastosta. Saksalainen puolustusalan julkaisu Hartpunkt käsittelee samaa epäselvyyttä 2. marraskuuta julkaistussa artikkelissaan.

Koelaukaisu Vidselissä

Ruotsin ilmavoimat laukaisivat 21. elokuuta 2026 ensimmäistä kertaa Taurus KEPD 350 -ohjuksen JAS 39 Gripen C -hävittäjästä. Koe suoritettiin FMV:n Vidselin koealueella Norrbottenissa. Ilmavoimat ovat julkaisseet laukaisusta 14 sekunnin videon.

Hartpunktin tarkastelun mukaan videolla näkyy myös hävittäjän alla oleva Taurus-ohjuksen mallikappale. Laukaistun ohjuksen merkinnät viittasivat lisäksi siihen, että siinä oli taistelukärki. Havainnot herättivät kysymyksiä ohjuksen alkuperästä, sillä alkuperäisen Taurus KEPD 350 -version valmistus on päättynyt. Koelaukaisun aikaan ei ollut julkisesti tiedossa, mistä Ruotsi oli ohjuksen saanut.

FMV:n myöhempi vahvistus osoittaa, että Ruotsi on saanut Taurus-ohjuksia Saksan asevoimien varastoista. Tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, mitä yksittäisiä ohjuksia koelaukaisussa käytettiin. Videokaan ei osoita, että koko asejärjestelmä olisi jo operatiivisessa käytössä.

Suojattuihin kohteisiin suunniteltu ase

Taurus KEPD 350 on ilmasta laukaistava risteilyohjus, jonka ilmoitettu kantama on yli 500 kilometriä. Se on suunniteltu erityisesti linnoitettujen ja suojattujen kohteiden tuhoamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi linnoitetut sotilaskohteet, suojatut johtokeskukset ja muut strategisesti tärkeät sotilaslaitokset.

Ohjus painaa noin 1 400 kilogrammaa, ja siinä on rakenteita läpäisevä taistelukärki. Sen on kehittänyt Taurus Systems GmbH, jonka omistavat yhdessä saksalainen MBDA Deutschland ja ruotsalainen Saab. Ruotsilla on siis ollut teollinen yhteys asejärjestelmään jo ennestään.

Pitkän kantaman ansiosta kohteisiin voidaan iskeä ilman, että ohjuksen laukaisevan hävittäjän tarvitsee lentää niiden yläpuolelle. Näin voidaan pienentää koneeseen kohdistuvaa riskiä. Ohjuksen todelliseen kantamaan vaikuttavat kuitenkin lentoprofiili, laukaisuolosuhteet ja tehtävän suunnittelu. Ilmoitettu kantama ei siksi kaikissa tilanteissa vastaa suoraan laukaisupaikan ja kohteen välistä etäisyyttä.

Ruotsin strategia mahdollistaa iskut syvälle Venäjän alueelle

Ruotsin näkemys ilmavoimien tehtävistä aseellisen hyökkäyksen yhteydessä on muuttunut. Uutta toimintalinjaa on kuvannut Aftonbladetin haastattelussa eversti Carl Bergqvist, joka johti tuolloin Ruotsin ilmavoimien koulutusyksikköä Luftstridsskolania. Mahdollisen hyökkääjän on varauduttava siihen, etteivät Ruotsin asevoimien puolustustoimet välttämättä rajoitu maan omalle alueelle.

Ilmavoimien on kyettävä iskemään myös sotilaalliseen infrastruktuuriin, joka mahdollistaa hyökkäyksen. Kohteina voivat olla esimerkiksi lentotukikohdat, johtokeskukset ja logistiset laitokset kaukana rintamalinjan takana. Tarkoituksena on vaikeuttaa sotilasoperaatioiden jatkamista ja nostaa hyökkäyksestä aiheutuvia kustannuksia.

Bergqvistin lausunnot koskevat Ruotsin toimintaa aseellisen hyökkäyksen sattuessa. Ne eivät tarkoita, että Ruotsi olisi päättänyt ennalta ehkäisevistä iskuista Venäjälle. Tämä ero on olennainen Ruotsin puolustusstrategian ymmärtämisen kannalta.

Kehitys liittyy myös Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Venäjän joukot käyttävät pitkän kantaman ohjuksia ja drooneja ukrainalaisia kohteita vastaan kaukaa rintaman takaa. Tämän vuoksi iskut hyökkäyksen mahdollistavia sotilaallisia resursseja vastaan ovat nousseet tärkeään asemaan Ukrainan puolustuksessa. Ruotsi joutuu varautumaan samaan sotilaalliseen ongelmaan. Lähestyvien ohjusten ja droonien torjuminen ei aina riitä, jos vastustaja pystyy jatkamaan niiden laukaisua.

InformNapalm on aiemmin dokumentoinut Ukrainan kehittyvää kykyä iskeä venäläisiin ohjusjärjestelmiin. Jo vuonna 2016 järjestön analyytikot tunnistivat venäläisiä Bastion-rannikko-ohjusjärjestelmiä miehitetyllä Krimin niemimaalla. Elokuussa 2026 InformNapalm raportoi Ukrainan iskuista Bastion-järjestelmien laukaisuasemiin ja ryhmitysalueelle Krimillä. Kehitys osoittaa, miten Ukrainan kyky paikantaa ja tuhota Venäjän sotilaallisia resursseja on kehittynyt.

Nato-jäsenyys on muuttanut myös Ruotsin puolustussuunnittelua. Ruotsin asevoimat ovat olleet osa liittokunnan yhteistä puolustusta 7. maaliskuuta 2024 lähtien. Pitkän kantaman iskukyvyllä on siten merkitystä myös Itämeren alueen ja muiden liittolaismaiden puolustukselle.

Suunnitelmissa vielä pidemmän kantaman aseita

Taurus on kuitenkin vain osa Ruotsin tavoitteita. Reuters raportoi 25. marraskuuta 2025 Ruotsin suunnitelmista, jotka koskevat jopa 2 000 kilometrin kantaman asejärjestelmiä. Puolustusministeri Pål Jonson viittasi Venäjän risteilyohjusten, ballististen ohjusten ja pitkän kantaman droonien kehitykseen. Tavoitteena on vahvistaa Ruotsin pelotetta.

Tällainen kantama olisi huomattavasti suurempi kuin Tauruksen kantama. Julkisuudessa ei kuitenkaan ole nimetty tiettyä asejärjestelmää, jolla tämä suorituskyky toteutettaisiin. Myöskään sitä ei ole vahvistettu, perustuisiko suunniteltu kyky Gripen-hävittäjistä laukaistaviin aseisiin.

Tauruksen integrointi Gripeniin on valmistunut

Taurus-ohjuksen integrointi Ruotsin Gripen-hävittäjiin on edennyt alkuperäistä aikataulua nopeammin. Taurus Systems GmbH ilmoitti 24. syyskuuta 2026, että tekninen integrointi Gripeniin oli saatu päätökseen ennätysajassa. Ilmoitus annettiin hieman yli kuukausi Vidselin ensimmäisen koelaukaisun jälkeen.

Alkuperäisen aikataulun mukaan Taurus oli määrä ottaa käyttöön Gripen C -hävittäjissä vuonna 2028. Integrointia on kuitenkin nopeutettu, ja valmistajan ilmoitus vahvistaa tärkeän teknisen vaiheen valmistuneen jo nyt. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että koko asejärjestelmä olisi operatiivisessa käytössä Ruotsin ilmavoimien joukko-osastoissa. Täyden operatiivisen valmiuden saavuttamisesta ei ole julkista vahvistusta.

Operatiivinen käyttö edellyttää muutakin kuin ohjuksia ja niiden kanssa yhteensopivia lentokoneita. Myös tehtäväsuunnittelun, teknisen tuen ja koulutetun henkilöstön on oltava käytettävissä. Hartpunkt korostaa erityisesti tarvetta järjestelmälle, jolla ohjuksen tarvitsemat maantieteelliset tiedot siirretään siihen ennen laukaisua. Ruotsin Taurus-ohjusvaraston koko on edelleen tuntematon.

Taurus on tarkoitus integroida myös Gripen E -hävittäjään. Lisäksi keskustellaan Ruotsin osallistumisesta modernisoidun Taurus Neo -risteilyohjuksen kehittämiseen. Saksa on jo aloittanut valmistelut uuden version tuotantoa varten. Marraskuun 2026 alussa julkaistujen tietojen mukaan Ruotsin osallistumisesta käydään neuvotteluja. Ruotsin lopullista päätöstä Taurus Neon hankinnasta ei kuitenkaan ole voitu vahvistaa julkisista lähteistä.

Toimitus herättää kysymyksiä Ukrainan sotilaallisesta tukemisesta

Saksan ohjustoimituksella Ruotsiin on merkitystä myös Ukrainalle annettavaa sotilaallista tukea koskevassa keskustelussa. Ukrainan hallitus on pyytänyt Taurus-ohjuksia jo pitkään voidakseen iskeä kaukana sijaitseviin venäläisiin sotilaskohteisiin. Saksan pidättyvä suhtautuminen toimituksiin on siksi herättänyt laajaa poliittista keskustelua.

Defense Express kiinnitti 3. marraskuuta 2026 huomiota siihen, että Saksa on toimittanut Taurus-ohjuksia Ruotsille. Ukraina pyytää asejärjestelmää edelleen. Jos Ruotsi luovuttaisi saamiaan ohjuksia edelleen Ukrainalle, se edellyttäisi uusia poliittisia päätöksiä ja vientiin liittyvien kysymysten käsittelyä. Julkistetuista tiedoista ei ilmene, että tällaista päätöstä olisi tehty.

Taurus-ohjusten toimitus, dokumentoitu koelaukaisu ja teknisen integroinnin valmistuminen osoittavat, että Ruotsin ilmavoimien tehtävät ovat muuttumassa. Ruotsi kehittää sekä kykyä torjua hyökkäyksiä että valmiuksia iskeä sotilaallisiin resursseihin, jotka mahdollistavat hyökkäysten jatkamisen. Operatiivisen suorituskyvyn laajuutta ei ole vielä vahvistettu julkisesti. Kehitys merkitsee silti sitä, että mahdollisen hyökkääjän on varauduttava Ruotsin täsmäiskuihin myös maan rajojen ulkopuolella.