Venäjän niin sanotun erityisen sotilasoperaation seuraukset maan siviili-ilmailulle

Presidentti Volodymyr Zelenskyin 1. syyskuuta antaman lausunnon ja The Atlanticin julkaisemien tietojen perusteella vaikutus näyttää nyt kehittyvän järjestelmällisemmäksi painostuskeinoksi Venäjää vastaan. Lehden mukaan Ukrainalla on suunnitelma häiritä toistuvasti lentoliikennettä Moskovan ympäristössä.

Zelenskyi varoittaa Venäjän ilmatilan muuttuneesta turvallisuustilanteesta

Zelenskyi antoi 1. syyskuuta lausunnon, joka saattaa merkitä uutta vaihetta Ukrainan pitkän kantaman järjestelmien käytössä. Viesti oli käytännössä suunnattu kansainvälisille lentoyhtiöille, vakuutusyhtiöille ja niille valtioille, joiden lentoyhtiöt käyttävät edelleen Venäjän ilmatilaa.

Zelenskyin mukaan Venäjän ilmatila sulkeutuu käytännössä Venäjän aloittaman sodan seurauksena. Samalla hän korosti, ettei Ukraina uhkaa siviililentokoneita. Riski liittyy siihen, että ukrainalaisten droonien määrän Venäjän ilmatilassa odotetaan kasvavan. Siviili-ilmailun on siksi sopeuduttava muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen.

Venäjän lentoasemien ilmatilan turvallisuudesta on tullut neuvottelukysymys

Keskeinen osa Zelenskyin lausuntoa koski diplomatiaa. Hän vahvisti, että Ukraina keskeytti Yhdysvaltojen pyynnöstä iskut Moskovaan ja Pietariin 25.–27. elokuuta. Hänen mukaansa myös toinen valtio oli pyytänyt Ukrainalta väliaikaista taukoa Vladivostokin suunnalla. Periaatteena on, että Ukraina voi diplomaattisista syistä ja neuvottelujen helpottamiseksi pidättäytyä tiettyinä ajanjaksoina ja tietyillä suunnilla droonien käytöstä Venäjän ilmatilassa. Niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa, säilyy samalla riski siitä, että ukrainalaiset droonit ja muut pitkän kantaman järjestelmät saavuttavat Venäjän ilmatilan. Tämä voi pakottaa Venäjän sulkemaan lentoasemia tai rajoittamaan siviililentoliikennettä.

Zelenskyin lausunto osoittaa näin, että tämän riskin tilapäisestä vähentämisestä voi tulla osa kansainvälisiä sopimuksia. Hänen mukaansa Venäjän ilmatila voi muuttua jälleen täysin turvalliseksi vasta, kun sodan lopettamisessa saavutetaan todellista edistystä. Venäjän ilmatilan turvallisuus ei siten ole enää pelkästään lentoturvallisuuskysymys, vaan sillä voi olla merkitystä myös diplomaattisissa neuvotteluissa.

Lentomarkkinat ovat jo reagoineet

Ensimmäiset käytännön seuraukset näkyivät lähes välittömästi. Turkkilaiset lentoyhtiöt peruivat 2. syyskuuta vastaisena yönä useita lentoja Moskovaan ja Moskovasta samaan aikaan, kun Venäjän pääkaupungin lentoasemille asetettiin uusia rajoituksia. Pegasus Airlines käännytti takaisin kaksi konetta, jotka olivat matkalla Antalyasta ja Izmiristä. Tämä tapahtui jo ennen kuin Venäjän viranomaiset ottivat varotoimen virallisesti käyttöön Vnukovon lentoasemalla. Varotoimi tarkoittaa lentoliikenteen tilapäistä rajoittamista silloin, kun viranomaiset arvioivat ilmatilan olevan uhattuna. Myös useita muita Pegasus Airlinesin ja Turkish Airlinesin lentoja Moskovaan peruttiin. Venäjän osakemarkkinatkin reagoivat. Zelenskyin lausunnon jälkeen Venäjän suurimman lentoyhtiön Aeroflotin osake laski Moskovan pörssin iltakaupassa yli viisi prosenttia.

Lausunto ei siten ole suunnattu ainoastaan Kremlille ja Venäjän kansalaisille, vaan myös lentoyhtiöille ja vakuutusyhtiöille. Ilmailualalla tällainen riski vaikuttaa eri tavalla kuin perinteiset talouspakotteet. Jos lentoyhtiö tai vakuutusyhtiö arvioi lentoreitin muuttuneen liian riskialttiiksi tai lentoliikenteen kyseisellä reitillä kärsivän toistuvista häiriöistä, uutta poliittista päätöstä tai muodollista kieltoa ei tarvita.

Lentoja voidaan perua, siirtää tai ohjata toisille reiteille pelkästään operatiivisten riskiarvioiden perusteella. Ilmatilan häiriöillä voi siksi olla taloudellisia seurauksia jo kauan ennen uusien muodollisten pakotteiden tai kansainvälisten rajoitusten käyttöönottoa. Tämä tekee siviili-ilmailusta Venäjälle erityisen herkän toimialan.

Moskovan paraatista lentoliikenteelle annettuihin varoituksiin

Ukraina on käyttänyt aiemminkin vastaavanlaista poliittista viestintää. Zelenskyi antoi 8. toukokuuta 2026 asetuksen nro 374/2026, jolla hän muodollisesti antoi luvan 9. toukokuuta järjestettävän paraatin pitämiseen Moskovassa. Tapahtuman ajaksi määritelty alue Punaisella torilla jätettiin Ukrainan aseiden käyttöä koskevan suunnittelun ulkopuolelle. Muodoltaan ilmoitus voitiin tulkita poliittiseksi provokaatioksi, mutta samalla kyse oli konkreettisesta sotilaallisesta viestistä, jolle oli määritelty koordinaatit ja aikarajat. Siksi siihen suhtauduttiin vakavasti sekä Venäjällä että sen ulkopuolella.

Nyt mittakaava on suurempi. Zelenskyin viesti ei enää kohdistu yhden Punaisella torilla järjestettävän tapahtuman osallistujiin vaan kansainvälisiin lentomarkkinoihin. Hänen viestinsä mukaan Venäjän ilmatilan käyttöön liittyviä riskejä on pidettävä konkreettisena operatiivisena tekijänä, joka lentoyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden on otettava huomioon.

Ukrainalainen suunnitelma siviililentoliikenteen häiritsemiseksi

The Atlantic raportoi elokuussa lähteisiinsä vedoten ukrainalaisesta suunnitelmasta, jonka koodinimi on lehden mukaan M&M. Suunnitelman kerrotaan perustuvan suureen määrään edullisia autonomisia drooneja, joiden avulla lentoliikennettä Moskovan ympäristössä häirittäisiin toistuvasti. Ukrainan viranomaiset eivät kuitenkaan ole julkisesti vahvistaneet, että M&M olisi virallinen operaationimi tai että suunnitelmaa toteutettaisiin The Atlanticin kuvaamassa muodossa.

Lehden mukaan tarkoituksena ei ensisijaisesti ole hyökätä siviililentoasemille. Ajatuksena on sen sijaan, että suuri määrä drooneja loisi ilmatilaan toistuvan riskin, joka pakottaisi Venäjän itse rajoittamaan lentoliikennettä. Jos häiriöt muuttuvat riittävän laajoiksi, kansainväliset lentoyhtiöt ja vakuutusyhtiöt voivat lisäksi alkaa pitää Moskovaan suuntautuvia lentoja liian riskialttiina tai epäluotettavina.

Moskovan lentoasemiin voitaisiin näin vaikuttaa ilman, että ne olisivat suorien hyökkäysten kohteita. Toistuvat sulkemiset ja viivästykset voivat saada kansainväliset lentoyhtiöt vähentämään lentojaan Venäjän pääkaupunkiin tai lopettamaan ne kokonaan. Tämä voisi puolestaan lisätä Venäjän poliittisen ja taloudellisen eliitin eristymistä sekä kasvattaa Kremliin kohdistuvaa taloudellista ja poliittista painetta.

The Atlantic kirjoitti myös mahdollisuudesta käyttää jopa tuhatta pienempää autonomista droonia yhden yön aikana. Lehden toimittaja Simon Shuster kertoi 2. syyskuuta, että yksi M&M:stä hänelle aiemmin kertoneista lähteistä katsoi Zelenskyin lausunnon tarkoittavan, että konseptia oli alettu toteuttaa käytännössä.

Kyse on kuitenkin toimittajan lähteeltä saamasta tiedosta eikä Ukrainan hallituksen virallisesta ilmoituksesta. M&M:ää on siksi kuvattava The Atlanticin raportoimana suunnitelmana, ei julkisesti vahvistettuna ukrainalaisena operaationa. Taustalla olevan strategisen periaatteen Ukrainan presidentti on sen sijaan ilmaissut julkisesti. Ukrainalaisten pitkän kantaman droonien läsnäolo Venäjän ilmatilassa voi jo itsessään pakottaa Venäjän rajoittamaan siviililentoliikennettä, vaikka siviililentoasemat eivät olisi hyökkäysten kohteina.

InformNapalm on kuvannut vaikutusta jo aiemmin

InformNapalmin vakituisille lukijoille tämä mekanismi ei ole uusi. InformNapalm julkaisi vuonna 2025 analyysin ja infografiikan otsikolla Yli 30 venäläistä lentoasemaa kärsi toistuvista ilmatilan sulkemisista kesällä 2025.

Moskovan Šeremetjevon lentoaseman IATA-koodi on SVO. Samoja kirjaimia käytetään venäjäksi myös niin sanotun erityisen sotilasoperaation lyhenteenä. InformNapalm on aiemmin hyödyntänyt tätä sanaleikkiä kuvatessaan, kuinka sodan seuraukset ovat yhä selvemmin ulottuneet myös Moskovaan.

Vuoden 2025 aikana muodostui selkeä kuvio. Ukrainalaisten droonien ei tarvinnut hyökätä siviililentoasemille vaikuttaakseen lentoliikenteeseen. Pelkkä pitkän kantaman droonien läsnäolo suurten lentoliikenteen solmukohtien läheisyydessä sai Venäjän toistuvasti rajoittamaan tai keskeyttämään lentoliikenteen. Kesällä 2025 toistuvia rajoituksia rekisteröitiin yli 30 venäläisellä lentoasemalla. Lentokieltoja asetettiin lähes päivittäin eri puolilla Venäjää, mikä johti viivästyksiin, lentojen uudelleenreitityksiin ja laajoihin häiriöihin matkustajaliikenteessä.

Syyskuussa 2025 InformNapalm kiinnitti huomiota myös taloudellisiin seurauksiin. Tuolloin todettiin, että Venäjän lentoasemien ilmatilan sulkeminen aiheuttaa Venäjälle taloudellisia tappioita. Jos ukrainalaisen droonin lentoreitti kulkee suuren lentoaseman läheltä, Venäjän viranomaiset voivat turvallisuussyistä keskeyttää siviililentoliikenteen tilapäisesti.

Mekanismi on yksinkertainen. Drooni voi olla matkalla sotilaalliseen kohteeseen, öljy- tai kaasukohteeseen tai johonkin muuhun maaliin. Jos sen lentoreitti kulkee suuren lentoliikenteen solmukohdan läheltä, Venäjä voi turvallisuussyistä sulkea ilmatilan. Tällöin syntyy lisää taloudellisia ja logistisia tappioita, vaikka siviililentoasema ei olisi hyökkäyksen kohteena.

Sivuvaikutuksesta järjestelmälliseksi painostuskeinoksi

Ei tiedetä varmasti, miksi tämä mekanismi näyttää vasta nyt kehittyvän järjestelmälliseksi painostuskeinoksi. Ukrainalla ei ehkä aiemmin ollut riittävästi pitkän kantaman järjestelmiä jatkuvan paineen kohdistamiseksi Venäjän suuriin lentoliikenteen solmukohtiin. Myös edullisempien droonien ja autonomisten järjestelmien tuotantoa on ehkä ensin täytynyt kasvattaa.

On lisäksi mahdollista, että Ukraina on ottanut huomioon diplomaattiset seuraukset niille maille, joiden lentoyhtiöt käyttävät edelleen laajasti Venäjän ilmatilaa. Toinen mahdollinen selitys on pitkän kantaman järjestelmien käyttötavan muuttuminen. Syitä voi olla muitakin. Voidaan kuitenkin todeta, että taloudellinen vaikutus, jota InformNapalm kuvasi jo vuonna 2025 Ukrainan pitkän kantaman iskujen seurauksena, näyttää nyt olevan saamassa järjestelmällisemmän roolin.

Ukrainan ei tarvitse fyysisesti sulkea Venäjän siviililentoasemia tämän vaikutuksen saavuttamiseksi. Riittää, että syntyy turvallisuustilanne, jossa Venäjä joutuu säännöllisesti rajoittamaan lentoliikennettä ja kansainväliset lentoyhtiöt sekä vakuutusyhtiöt arvioivat samalla itse Venäjälle suuntautuvien lentojen riskejä.

Venäjän sota Ukrainaa vastaan vaikuttaa näin yhä selvemmin myös maan omaan ilmatilaan. Vaikutukset eivät näy ainoastaan sotilaallisten ja strategisten kohteiden yhteydessä, vaan myös siviililentoliikenteessä.

Artikkelin on koonnut Anthony Kubint InformNapalmille.