Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen lähimmät avustajansa saattavat lisätä Kuubaan kohdistuvaa painostusta merkittävästi jo ennen 3. marraskuuta 2026 pidettäviä kongressin välivaaleja. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat sotilaallinen voimannäyttö, rajattu sotilasoperaatio tai voimankäytöllä uhkaaminen Kuuban johdon pakottamiseksi poliittisiin myönnytyksiin.
Mahdollisen tilanteen kärjistymisen taustalla saattaa olla pyrkimys saavuttaa nopeasti ulkopoliittinen tulos, jota republikaanit voisivat hyödyntää vaalikampanjan viimeisinä päivinä. Samalla useat Yhdysvaltain viranomaisten lausunnot ja muut merkit antavat aihetta tarkastella kehitystä lähemmin, vaikka julkista näyttöä siitä, että sotilaallisesta väliintulosta olisi päätetty, ei ole.
Kirjoittajasta ja analyysistä
Riippumaton tutkiva journalisti Andrij Lutjkov on erikoistunut Yhdysvaltain politiikkaan, geopolitiikkaan ja maan sotilaspoliittisiin strategioihin. Työssään hän kiinnittää erityistä huomiota avoimista lähteistä saataviin tietoihin (OSINT), jotka voivat antaa varhaisia viitteitä merkittävistä ulkopoliittisista päätöksistä.
Andrij Lutjkov on aiemmin analysoinut Iranin ja Venezuelan tilanteiden kehitystä, mukaan lukien suorien yhdysvaltalaisten sotilaallisten toimien mahdollisuutta. Syyskuussa 2025 julkaistussa artikkelissaan hän käsitteli skenaarioita, jotka nousivat uudelleen ajankohtaisiksi Yhdysvaltojen toteutettua sotilasoperaation Venezuelassa 3. tammikuuta 2026.
Seuraavassa analyysissä tarkastellaan Kuubaan liittyviä merkkejä ja toimia, joita Trumpin hallinto saattaisi harkita ennen välivaaleja.
Kuuba ja Yhdysvaltojen sotilasoperaation mahdollisuus
Kuubaan kohdistuvan painostuksen kiristäminen voisi antaa Trumpin hallinnolle mahdollisuuden muuttaa nopeasti ulkopoliittista keskustelua. Kuubalaistaustaiselle ulkoministeri Marco Rubiolle Havannan poliittisen tilanteen muuttuminen voisi lisäksi näyttäytyä historiallisena saavutuksena ja tilaisuutena vahvistaa omaa poliittista asemaansa mahdollista tulevaa presidenttiehdokkuutta silmällä pitäen. Trump pysyisi samalla keskeisenä poliittisena toimijana ja voisi siten sekä ottaa kunnian onnistumisesta että joutua kantamaan päävastuun epäonnistumisesta.
Yhdysvallat on jo pitkään harjoittanut vastakkainasetteluun perustuvaa politiikkaa Kuuban kommunistihallitusta kohtaan. Vielä on arvioitava, viittaavatko viimeaikaiset tapahtumat johonkin muuhun kuin Yhdysvaltojen toistuvaan retoriikkaan. Lausuntoja, sotilaallista suunnittelua ja diplomaattisia yhteyksiä on siksi tarkasteltava niiden ajallisessa asiayhteydessä.
Syyskuu: SOUTHCOMin sotilaallinen suunnittelu
CBS News raportoi 25.–26. syyskuuta Yhdysvaltain maavoimien reservijohdon sisäisestä tietopyynnöstä. Siinä pyydettiin arvioimaan kuuden erityyppisen sotilasyksikön valmiutta tukea tarvittaessa Yhdysvaltain eteläistä sotilasjohtoporrasta SOUTHCOMia. Kyse oli muun muassa sotilaspoliisista, terveydenhuoltohenkilöstöstä, sotilaskirurgeista, pioneerijoukoista ja logistiikkayksiköistä. Mahdolliseksi valmiusajaksi ilmoitettiin 90–120 päivää.
Olennaista on, ettei Kuubaa mainittu asiakirjassa nimenomaisesti. Useat yhdysvaltalaiset virkamiehet kuitenkin kertoivat CBS Newsille, että tietopyyntö liittyi Kuubaa koskevan sotilaallisen suunnittelun jatkamiseen. Tuolloin kyseisten joukkojen käyttöönotosta ei ollut annettu käskyjä. Asiakirjassa ei myöskään ilmoitettu tarvittavien sotilaiden määrää, joukkojen mahdollista sijoituspaikkaa eikä operaatiota, jota niiden oli tarkoitus mahdollisesti tukea.
Pyydettyjen voimavarojen koostumus on silti huomionarvoinen. Sotilaspoliisi, logistiikka, pioneerijoukot ja eteen sijoitetut kirurgiset yksiköt eivät ole pelkästään sotilaalliseen voimannäyttöön tarkoitettuja resursseja. Niitä voidaan tarvita myös pitkäkestoisten sotilasoperaatioiden tukemiseen, turvallisuuden ylläpitämiseen, evakuointien toteuttamiseen ja haavoittuneiden hoitamiseen.
Sotilaallinen suunnittelu ei luonnollisestikaan tarkoita, että voimankäytöstä olisi tehty poliittinen päätös. Yhdysvaltain asevoimat laativat säännöllisesti suunnitelmia erilaisia kriisitilanteita varten, eikä monia niistä koskaan toteuteta. CBS Newsin tiedot eivät siten todista hyökkäyksen olevan välittömästi edessä, mutta ne ovat merkki, johon on syytä suhtautua vakavasti.
20.–23. lokakuuta: Kuuban syytökset sekä Trumpin ja Rubion lausunnot
Kuuban viranomaiset ilmoittivat 20. lokakuuta epäillyistä valmisteluista aseellisiin hyökkäyksiin valtion laitoksia vastaan. Havannan mukaan tällaiset hyökkäykset voisivat lietsoa maan sisäistä kansannousua ja luoda tekosyyn Yhdysvaltojen väliintulolle. Syytöksiä on pidettävä Kuuban hallituksen näkemyksenä, ei riippumattomasti vahvistettuina tietoina yhdysvaltalaisesta operaatiosta.
Lokakuun 23. päivän tapahtumat ovat Washingtonin aikomusten arvioinnin kannalta merkittävämpiä. Donald Trump ilmoitti Floridan Fort Myersissä järjestetyssä vaalitilaisuudessa, että Yhdysvallat käsittelisi Kuuban kysymystä Iranin kanssa käydyn vastakkainasettelun päätyttyä. Vastatessaan yleisöstä esitettyyn kysymykseen hän kuvaili mahdollista tapahtumaketjua, jossa yhdysvaltalaiset sota-alukset kulkisivat lähellä Kuuban rannikkoa ja yksi aluksista mahdollisesti jäisi saaren läheisyyteen. Sen jälkeen Marco Rubio saattaisi Trumpin kuvauksen mukaan neuvottelut Kuuban johdon kanssa päätökseen.
Lausuntoa voisi pitää jälleen yhtenä Yhdysvaltain presidentin improvisointina. Samana päivänä Rubio kuitenkin kehotti julkisesti poliittisia muutoksia toivovia kuubalaisia tekemään yhteistyötä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n kanssa luottamuksellisten yhteydenottokanavien kautta. Myös CIA julkaisi yhteistyöhön kehottavan viestin muun muassa espanjaksi.
Näin lähes samanaikaisesti ilmeni kaksi merkkiä. Yhdysvaltain presidentti kuvaili julkisesti Kuubaan kohdistuvan sotilaallisen painostuksen mahdollisuutta, kun taas maan ulkoministeri kehotti kuubalaisia tekemään yhteistyötä Yhdysvaltain tiedustelupalvelun kanssa. Kokonaisuus antaa aihetta tutkia, ovatko lausunnot osa koordinoitua kampanjaa Havannaan kohdistuvan poliittisen painostuksen lisäämiseksi vai onko kyse pelkästä sattumasta.
24. lokakuuta: SOUTHCOMin komentaja liittyy informaatiokampanjaan
Seuraavana päivänä Yhdysvaltain eteläisen sotilasjohtoportaan komentaja, kenraali Francis Donovan, välitti kuubalaisille suunnatun viestin, jossa heitä kehotettiin tarttumaan tilaisuuteen edistää poliittisia muutoksia. Viesti julkaistiin SOUTHCOMin virallisella tilillä CIA:n aiemman kehotuksen yhteydessä. Kyse ei siten ollut enää pelkästään presidentin ja ulkoministerin poliittisista lausunnoista. Myös muun muassa Karibian alueesta vastaava sotilasjohto osallistui nyt Kuubaan suunnattuun julkiseen viestintään.
Yhdysvaltain sotilasjohto ei tavallisesti määrittele itsenäisesti maan ulkopolitiikan poliittisia tavoitteita. SOUTHCOMin komentajan julkinen tuki kampanjalle viittaa siksi vähintään jonkinasteiseen viestinnän koordinointiin Yhdysvaltain hallinnon eri osien välillä. Tämä ei todista sotilaallisen hyökkäyksen olevan valmisteilla, mutta se viittaa siihen, että Havannaan kohdistuvaan painostukseen osallistuu aiempaa selvemmin useita Yhdysvaltain viranomaisia.
26. lokakuuta: Diplomaattisen edustuksen ja sotilasjohdon yhteydet
Uusi merkki saatiin 26. lokakuuta, kun Yhdysvaltain Kuuban-edustuston johtaja Mike Hammer tapasi kenraali Francis Donovanin. Yhdysvaltain suurlähetystö kommentoi tapaamista sanoilla: ”Kuubaan liittyen on paljon keskusteltavaa.” Keskustelujen tarkkaa sisältöä ei julkistettu.
Diplomaatin ja alueellisen sotilasjohtoportaan komentajan tapaaminen ei sinänsä ole poikkeuksellista. Tapaaminen järjestettiin kuitenkin useiden Valkoisen talon, ulkoministeriön, CIA:n ja SOUTHCOMin lausuntojen ja aloitteiden jälkeen. Yhdysvaltain sotilasjohto on selvittänyt, voitaisiinko erikoistuneita joukkoja käyttää mahdollisissa operaatioissa. Samaan aikaan presidentti on julkisesti kuvaillut mahdollisuutta osoittaa sotilaallista voimaa Kuuban läheisyydessä.
Ulkoministeri Marco Rubio on puolestaan kehottanut kuubalaisia yhteistyöhön Yhdysvaltain tiedustelupalvelun kanssa, ja SOUTHCOMin komentaja on tukenut saaren poliittisiin muutoksiin tähtäävää julkista kampanjaa. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös Yhdysvaltain diplomaattisen ja sotilaallisen johdon väliset keskustelut. Jokainen näistä merkeistä voitaisiin erikseen selittää viranomaisten tavanomaisella toiminnalla. Yhdessä ne kuitenkin viittaavat Yhdysvaltojen poliittisen, tiedustelutoimintaan liittyvän ja sotilaallisen painostuksen kokonaisuuteen Havannaa kohtaan.
Havannan reaktio: Vastaus virallisessa Granma-lehdessä
Kuuban kommunistisen puolueen keskuskomitean virallinen äänenkannattaja Granma julkaisi 26. lokakuuta Raúl Antonio Capoten artikkelin. Ukrainankielisen lähdetekstin mukaan artikkelin otsikko oli ”Hands up: only to declare, with conviction”. Artikkelissa käsiteltiin Trumpin lausuntoja Fort Myersin vaalitilaisuudessa. Alaotsikossa Capote kuvaili presidentin esiintymistä ”geopoliittiseksi vaudevilleksi”.
Ukrainankielisessä lähdetekstissä julkaisua kuvaillaan Kuuban puoluelehdistön julkiseksi vastaukseksi Washingtonin vastakkainasettelua korostavaan retoriikkaan. Jos näin on, julkaisu osoittaisi, että Trumpin lausunnot oli huomattu Havannassa ja tulkittu poliittiseksi viestiksi. Tällainen reaktio ei kuitenkaan vahvista hyökkäyksen valmistelua eikä konkreettisen yhdysvaltalaisen operaatiosuunnitelman olemassaoloa.
Reaktio on silti merkityksellinen osana käynnissä olevaa informaatioon liittyvää vastakkainasettelua. Kuuban johto voi valtiota lähellä olevan lehdistön kautta muotoilla julkisen vastauksensa samalla, kun Yhdysvaltain edustajat välittävät samansuuntaisia viestejä politiikan, tiedustelutoiminnan ja sotilaallisen toiminnan tasolla.
Välivaalit mahdollisena vaikuttimena
Yhdysvaltain kongressin välivaalit järjestetään 3. marraskuuta. Lokakuun 27. päivänä vaaleihin on enää viikko, mikä tekee jäljellä olevasta ajasta erityisen tärkeän republikaaneille. Trumpin hallinto joutuu samalla kohtaamaan Irania vastaan käytävän sodan poliittiset seuraukset, energian hinnan nousun ja amerikkalaisten laajan huolen elinkustannuksista.
Bensiinin tai elintarvikkeiden hintoihin on käytännössä erittäin vaikea saada aikaan merkittäviä muutoksia muutamassa päivässä. Ulkopoliittinen toimi, joka tuottaisi nopeasti selkeän ja laajaa huomiota herättävän tuloksen, voisi sen sijaan teoriassa vaikuttaa poliittiseen keskusteluun vaalikampanjan loppuvaiheessa, etenkin jos se kohdistuisi Kuubaan.
Floridassa asuu suuri kuubalaisamerikkalainen väestö. Huomattavalle osalle tästä väestöryhmästä Havannaan kohdistuva politiikka on edelleen tärkeä kysymys. Myös Trump esitti huomiota herättäneet lausuntonsa Floridassa. Siksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että hallinto tarkastelee Kuuban kysymystä paitsi kansallisen turvallisuuden ja ulkopolitiikan myös sen mahdollisten sisäpoliittisten vaikutusten näkökulmasta.
Sotilasoperaation mahdollinen merkitys republikaaneille
Valtio-opissa käytetään käsitettä ”rally around the flag” kuvaamaan tilannetta, jossa väestön tuki maan johdolle voi tilapäisesti kasvaa kansainvälisen kriisin tai sotilaallisen konfliktin aikana. Lyhyt ja onnistunut sotilasoperaatio voisi teoriassa lisätä istuvan hallinnon kannatusta.
Sotilasoperaation, vahvistuneen isänmaallisen yhteenkuuluvuuden ja vaalimenestyksen välinen yhteys ei kuitenkaan ole itsestään selvä. Ratkaisevia tekijöitä ovat muun muassa operaation luonne, kansalaisten suhtautuminen siihen, saavutetut tulokset ja toiminnan hinta.
Jos Trumpin hallinto toteuttaisi rajatun operaation, joka saavuttaisi nopeasti selkeät tavoitteensa ilman merkittäviä tappioita, osa äänestäjistä voisi pitää sitä osoituksena Yhdysvaltojen voimasta. Tällaisessa tilanteessa republikaanit voisivat teoriassa hyötyä tietynlaisesta äänestäjien aktivoitumisesta.
Kehitys voisi kuitenkin kääntyä myös päinvastaiseen suuntaan. Yhdysvaltalaissotilaiden kuolemat, Kuuban siviiliuhrit, vangiksi joutuneet sotilaat, pitkittynyt konflikti tai vakuuttavien tulosten puuttuminen voisivat muuttaa operaation poliittiseksi rasitteeksi. Riski olisi erityisen suuri, jos äänestäjät pitäisivät operaatiota yrityksenä siirtää huomio pois maan talousongelmista.
Lisäksi miljoonat amerikkalaiset ovat jo äänestäneet ennakkoon. Vaalikampanjan viimeisen viikon tapahtumat voivat vaikuttaa ennen kaikkea niihin, jotka eivät ole vielä antaneet ääntään. Sotilasoperaation mahdollinen poliittinen vaikutus on siksi hyvin epävarma.
Venezuela tärkeänä vertailukohtana
Samankaltaista analyyttistä lähestymistapaa käytettiin aiemmin Iranin ympärille kehittyneen vastakkainasettelun arvioinnissa. Lutjkov käsitteli suoran sotilaallisen eskalaation mahdollisuutta jo ennen taistelujen alkamista. Kyse on aiemman ennusteen jälkikäteisestä tarkastelusta, eikä sitä pidä tulkita perusteeksi sille, että uusi operaatio olisi väistämätön. Ennusteiden osuvuutta on arvioitava niiden alkuperäisten sanamuotojen, julkaisupäivämäärien ja todellisen tapahtumakulun perusteella.
Venezuelasta saadut kokemukset ovat erityisen merkityksellisiä Kuuban tilanteen arvioinnissa. Syyskuussa 2025 Lutjkov analysoi Yhdysvaltojen kasvavaa sotilaallista läsnäoloa Karibialla, pakotteiden aiheuttamaa painostusta, huumeiden salakuljetuksen vastaisia toimia ja merkkejä mahdollisista hyökkäyksistä Venezuelan alueelle. Analyysissä käsiteltiin mahdollisuutta, että Washington siirtyisi sotilaallisista voimannäytöistä suoriin sotilaallisiin toimiin.
Yhdysvallat toteutti 3. tammikuuta 2026 operaation, jossa Nicolás Maduro otettiin kiinni. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita, että Kuuban tapahtumat noudattaisivat samaa kaavaa. Maiden poliittiset, sotilaalliset, maantieteelliset ja kansainväliset olosuhteet eroavat toisistaan.
Venezuela kuitenkin osoittaa, että Trumpin hallinto on valmis harkitsemaan suoraa sotilaallista voimankäyttöä keinona saavuttaa poliittisia tavoitteita läntisellä pallonpuoliskolla. Tätä taustaa vasten nykyisiä Kuubaa koskevia lausuntoja ei pitäisi automaattisesti sivuuttaa vaaleja edeltävänä populistisena retoriikkana.
Kolme mahdollista skenaariota
Käytettävissä olevien tietojen perusteella hahmottuu kolme mahdollista kehityskulkua. Ensimmäisessä Washington jatkaa Havannaan kohdistuvan taloudellisen ja sotilaspoliittisen painostuksen lisäämistä ja pyrkii samalla informaatiovaikuttamisen avulla saamaan Kuuban johdon tekemään myönnytyksiä. Tällaisessa tilanteessa sotilaallinen toiminta olisi ensisijaisesti neuvotteluihin liittyvä painostuskeino, eikä Yhdysvaltojen tarvitsisi turvautua suoraan sotilaalliseen voimankäyttöön.
Toinen vaihtoehto on rajattu sotilaallinen voimannäyttö tai operaatio. Yhdysvaltalaiset sota-alukset voisivat esimerkiksi lähestyä Kuubaa osoittaakseen sotilaallista voimaa. Washington voisi myös harkita merisaartoa tai muuta rajattua toimenpidettä, jonka hallinto voisi esittää päättäväisenä toimena Kuuban hallitusta vastaan. Analyysin mukaan tällaista kehitystä ei voida sulkea pois lähipäivinä.
Kolmas skenaario on laajempi sotilaallinen kampanja. Tällainen operaatio sisältäisi huomattavasti suurempia riskejä, edellyttäisi monimutkaisempaa suunnittelua ja voisi johtaa vaikeasti ennakoitaviin seurauksiin. Julkisesti saatavilla olevat tiedot eivät tällä hetkellä anna riittäviä perusteita päätellä, että tällaisesta toimesta olisi päätetty tai että laajempi operaatio olisi välittömästi edessä. CBS Newsin raportointi Yhdysvaltain asevoimien valmiussuunnittelusta osoittaa kuitenkin, että erilaisia sotilaallisia toimintavaihtoehtoja on selvitetty.
Johtopäätös: Uuden yhdysvaltalaisen sotilasoperaation riski Karibialla
Lokakuun 27. päivänä 2026 ei ole riittävää näyttöä väitteelle, että Yhdysvallat olisi jo päättänyt toteuttaa sotilasoperaation Kuubaa vastaan. Samalla olisi ennenaikaista sivuuttaa tällainen skenaario epätodennäköisenä poliittisena kuvitelmana. Lyhyessä ajassa Yhdysvaltain hallintokoneiston eri osista on tullut poikkeuksellisen paljon merkkejä aina Valkoisesta talosta ja ulkoministeriöstä CIA:han ja SOUTHCOMiin.
Yksi mahdollinen selitys on, että hallinto tavoittelee nopeaa ulkopoliittista tulosta ennen välivaaleja. Tämä on hypoteesi, jota on syytä tarkastella. On kuitenkin liian aikaista päätellä, että Trump olisi valmis aloittamaan uuden sotilaallisen konfliktin pelkästään saadakseen mahdollista etua vaaleissa.
Venezuelan tammikuun 2026 tapahtumien jälkeen äkillisen yhdysvaltalaisen sotilasoperaation mahdollisuus Karibialla ei enää näyttäydy puhtaasti teoreettisena kysymyksenä. Siksi lähipäivien kehitystä on tärkeää seurata. Washington saattaa pyrkiä muuttamaan Kuubaan liittyvää ulkopoliittista tilannetta, vaikka näyttöä päätöksestä sotilasoperaation toteuttamiseksi ei toistaiseksi ole.
Andrij Lutjkov, erityisesti InformNapalmille.
Lisää InformNapalmin artikkeleita
Aineistoa saa vapaasti levittää ja julkaista uudelleen, kunhan lähde mainitaan. Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0). Seuraa meitä Facebookissa, X:ssä, Telegramissa ja Slate (Sl8) -palvelussa.
InformNapalm ei ota vastaan taloudellista tukea miltään valtiolta tai institutionaaliselta rahoittajalta. Toiminta rahoitetaan yksinomaan yksittäisten vapaaehtoisten ja lukijoiden omilla panoksilla. Toimintaa voi halutessaan tukea pienillä kuukausilahjoituksilla BuyMeACoffee-palvelun kautta.
