Venäläiset öljytankkerit ovat alkaneet lähettää keskenään ristiriitaisia sijaintitietoja, joiden perusteella ne näyttävät olevan kahdessa paikassa yhtä aikaa. Samalla uudet tiedot osoittavat, että yhä useampi Venäjän varjolaivastoon kuuluva alus siirtyy Venäjän lipun alle. Muutokset ovat tapahtuneet sen jälkeen, kun Euroopan maat ovat tiukentaneet venäläisen öljyn kuljetuksiin käytettävien alusten valvontaa.
Öljytankkeri Piropin sijainnista saatiin 27. elokuuta 2026 kaksi ristiriitaista tietoa. Toisen mukaan alus oli Bosporinsalmen läheisyydessä, kun taas toinen osoitti sen olevan noin 800 kilometrin päässä Turkin pohjoisrannikon edustalla. Tiedot kävivät ilmi Financial Timesin 18. lokakuuta 2026 julkaisemasta selvityksestä. Lehden mukaan University College Londonin tutkija Ollie Ballinger oli tunnistanut Mustallamerellä ainakin 12 pakotteiden kohteena olevaa säiliöalusta, jotka lähettivät vääriä tai manipuloituja sijaintitietoja. Kuusi aluksista ilmoitti samanaikaisesti kaksi eri sijaintia. Signaalien samankaltaisuus herätti epäilyksiä siitä, että aluksilla käytettiin samaa tai samankaltaista laitteistoa sijaintitietojen manipulointiin.
Vääriä sijaintitietoja Mustallamerellä
Kauppa-alukset käyttävät tavallisesti automaattista tunnistusjärjestelmää (AIS) lähettääkseen tietoja muun muassa sijainnistaan, kurssistaan, nopeudestaan ja tunnistetiedoistaan. Muut alukset, rannikkovartiostot ja merenkulkuviranomaiset hyödyntävät tietoja meriliikenteen valvonnassa ja onnettomuuksien ehkäisemisessä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n mukaan AIS-järjestelmän käyttöön velvoitettujen alusten on pääsääntöisesti pidettävä se toiminnassa. Poikkeuksia voidaan tehdä, jos kansainväliset määräykset sallivat navigointitietojen suojaamisen. Väärennetyt AIS-tiedot voivat vaikeuttaa aluksen todellisen sijainnin selvittämistä ja kansainvälisten pakotteiden alaisten kuljetusten valvontaa.
Financial Timesin kuvaamissa tapauksissa joidenkin alusten AIS-signaaleja näyttää muutetun niiden kulkiessa Bosporinsalmen läpi. Alusten todelliset sijainnit ilmoitettiin merenkulkuviranomaisille, mutta toinen signaali näytti niiden pysyvän paikallaan, vaikka ne liikkuivat. Tutkijoiden havainnot viittaavat toistuvaan toimintatapaan. Vielä ei kuitenkaan ole selvitetty, kuka menettelyn on järjestänyt tai ovatko kaikki kyseiset alukset toimineet yhteisten ohjeiden mukaan. Yksi mahdollinen selitys on, että alusten operaattorit pyrkivät vaikeuttamaan niiden liikkeiden seuraamista Ukrainan venäläisiin merikuljetuksiin kohdistamien iskujen varalta. Kyse on kuitenkin arviosta, eikä motiivia ole vahvistettu kunkin aluksen osalta.
InformNapalm on käsitellyt AIS-tietojen manipulointia aiemminkin. Lokakuussa 2021 julkaistussa artikkelissa tarkasteltiin Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen Zapad-2021-sotaharjoituksen yhteydessä levitettyä disinformaatiota. InformNapalm kuvasi, kuinka manipuloidut AIS-tiedot antoivat vaikutelman, että viisi venäläistä sota-alusta lähestyi Puolan rannikkoa. Raportoinnin mukaan kyseisiä aluksia ei ollut olemassa. Artikkelissa käsiteltiin myös Krimin lähivesillä toistuvasti havaittua alusten sijaintitietojen väärentämistä. Nämä tapahtumat poikkeavat nyt raportoiduista pakotteiden kohteena olevien öljytankkerien tapauksista, mutta osoittavat, että AIS-tietoja on manipuloitu Euroopan merialueilla jo pitkään.
Yhä useampi säiliöalus rekisteröidään Venäjälle
Samaan aikaan kun epäilyt manipuloiduista sijaintitiedoista ovat nousseet esiin, uusi analyysi osoittaa, että Venäjän varjolaivaston alusten lippuvaltiot ovat muuttuneet. Centre for Research on Energy and Clean Air -tutkimuskeskuksen (CREA) mukaan väärän lipun alla purjehtivien varjolaivaston alusten määrä väheni syyskuun 2025 lopun 120 aluksesta 48 alukseen syyskuun 2026 loppuun mennessä. Väärällä lipulla tarkoitetaan tässä yhteydessä tilannetta, jossa alus ilmoittaa kuuluvansa sellaisen valtion alusrekisteriin, joka ei tunnusta sen rekisteröintiä. Määrän väheneminen ei kuitenkaan tarkoita, että vastaava määrä aluksia olisi poistunut Venäjän öljykuljetuksista.
CREA:n tietojen mukaan Venäjän lipun alla purjehtivien ja venäläistä öljyä kuljettavien varjolaivaston säiliöalusten määrä kasvoi 22 aluksesta syyskuussa 2025 yhteensä 50 alukseen syyskuussa 2026. Näistä 50 aluksesta 34 oli rekisteröity Venäjälle tammikuusta 2025 lähtien. Kyseisistä 34 aluksesta 25 oli aiemmin käyttänyt väärää lippua. Syyskuussa 2026 Venäjän lipun alla purjehtivat alukset kuljettivat 36 prosenttia varjolaivaston säiliöalusten kuljettamasta öljystä. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 9 prosenttia. Venäjän lipun alla kuljetettiin siten suurempi osuus varjolaivaston säiliöalusten kuljettamasta öljystä kuin minkään muun yksittäisen valtion lipun alla.
InformNapalm on aiemmin kiinnittänyt huomiota alusten rekisteröintihistorian selvittämisen merkitykseen. Elokuussa 2019 julkaistussa selvityksessä tarkasteltiin Venäjän Mustanmeren laivastolle suuntautunutta epäiltyä polttoaineen salakuljetusta. Selvityksessä tarkasteltiin Mriya-nimistä säiliöalusta, jonka aiemmat nimet olivat Vilga ja Saratov City. Aluksen rekisteröintihistoriasta ilmeni yhteyksiä useisiin lippuvaltioihin, kuten Venäjään, Sierra Leoneen, Komoreihin ja Ukrainaan. Selvitys koski eri alusta ja ajanjaksoa, mutta osoittaa, miksi alusten nimien, lippuvaltioiden ja omistussuhteiden muutoksia on tärkeää tutkia epäilyttäviä merikuljetuksia selvitettäessä.
Valvonnan kiristyminen vaikuttaa alusten rekisteröintiin
Muutos ajoittuu samaan aikaan, kun Euroopan rannikkovaltiot ovat tiukentaneet sellaisten alusten valvontaa, joiden rekisteritiedot ovat virheellisiä tai mahdollisesti väärennettyjä. CREA arvioi, että väärien lippujen käytön väheneminen johtuu suurelta osin viranomaisten toimista ja tiivistyneestä diplomaattisesta yhteistyöstä alusrekistereitä ylläpitävien viranomaisten kanssa. Virheellisillä rekisteröintitiedoilla liikennöivien alusten matkat voivat viivästyä, ja alukset voivat joutua viranomaistoimien kohteiksi tai niiden liikennöinti voidaan estää.
Venäjälle rekisteröidyn aluksen lippuvaltio on sen sijaan virallisesti Venäjä. Tällainen rekisteröinti ei itsessään ole kansainvälisen merioikeuden vastaista. Samalla aluksen yhteys Venäjään tulee selvemmin näkyviin. Tilanne poikkeaa aiemmista järjestelyistä, joissa alusten rekisteröinnit, omistussuhteet ja kaupalliset yhteydet ovat vaikeuttaneet kuljetusten taustalla olevien toimijoiden tunnistamista.
Pakotteet eivät ole pysäyttäneet öljykuljetuksia
EU on vähitellen laajentanut venäläiseen öljynvientiin osallistuvia aluksia ja yrityksiä koskevia pakotteitaan. EU:n 23. heinäkuuta 2026 hyväksymässä 21. pakotepaketissa rajoituksia määrättiin 41 uudelle alukselle. Rajoitukset laajennettiin koskemaan myös tiettyjä varjolaivaston toimintaa tukevia palveluja. Pakotteista huolimatta huomattava osa Venäjän öljynviennistä kulkee edelleen aluksilla, jotka ovat jo pakotteiden kohteena.
CREA:n mukaan pakotteiden kohteena olevat varjolaivaston säiliöalukset kuljettivat syyskuussa 2026 yhteensä 57 prosenttia Venäjän meriteitse tapahtuneesta öljynviennistä. Pelkän raakaöljyn osalta osuus oli vielä suurempi, 67 prosenttia. Samalla merkittäviä määriä venäläisiä öljytuotteita kuljetettiin edelleen aluksilla, joiden omistajat tai vakuutuksenantajat toimivat G7-maissa tai niiden kumppanimaissa.
Myös Venäjän öljytuotteiden tuontia on tarkasteltu pakotteiden kohteena olevien alusten yhteydessä. InformNapalm julkaisi 8. lokakuuta 2026 artikkelin, jossa esiteltiin The Guardianin selvitykseen perustuvia tietoja Etelä-Korean satamista Venäjälle toimitetuista polttoaineista. Heinä- ja elokuussa 2026 seitsemän säiliöalusta kuljetti Venäjän Kaukoitään yli 176 000 tonnia öljytuotteita, pääasiassa dieseliä. Alukset tekivät yhteensä 14 matkaa, ja kolme niistä oli länsimaiden asettamien pakotteiden kohteena. Kuljetukset koskivat Venäjän tuontia, joten ne on erotettava maan öljynviennistä. Ne kuitenkin osoittavat, että pakotteiden alaisia aluksia käytetään myös Venäjän polttoainehuollon muissa osissa.
Tiedot osoittavat myös, etteivät Venäjän öljykuljetukset perustu yksinomaan varjolaivastoon. Kuljetuksissa käytetään erityyppisiä aluksia, joiden omistussuhteet, vakuutusjärjestelyt ja oikeudelliset edellytykset vaihtelevat. Pakotteiden vaikutuksia ei siksi voida arvioida pelkästään sen perusteella, kuinka monta alusta pakoteluetteloihin on lisätty.
Turvallisuusriskit pakotteiden ohella
Varjolaivaston toiminta herättää kysymyksiä myös meriturvallisuudesta ja ympäristönsuojelusta. CREA:n mukaan varjolaivaston säiliöalukset tekivät syyskuussa 2026 yhteensä 121 venäläisen raakaöljyn ja öljytuotteiden kuljetusta. Niistä 54 toteutettiin vähintään 20 vuotta vanhoilla aluksilla. Aluksen korkea ikä ei yksin tarkoita, että se olisi turvaton, mutta puutteellinen kunnossapito ja riittämätön vakuutusturva voivat pahentaa onnettomuuden seurauksia. Jos aluksella ei ole luotettavaa vastuuvakuutusta, korvausten saaminen puhdistuskustannuksista ja ympäristövahingoista voi myös vaikeutua.
Manipuloidut sijaintitiedot aiheuttavat lisäriskin. Kun aluksen liikkeistä saatavat tiedot eivät ole luotettavia, viranomaisten on vaikeampi valvoa meriliikennettä ja puuttua tilanteisiin tarvittaessa. Varjolaivastoon liittyvät kysymykset eivät siksi koske ainoastaan taloutta ja turvallisuuspolitiikkaa, vaan myös rannikkovaltioiden mahdollisuuksia ylläpitää turvallisuutta kansainvälisillä merialueilla.
Muuttuva varjolaivasto
Uusimmat tiedot osoittavat kaksi rinnakkaista muutosta Venäjän meriteitse tapahtuvassa öljykaupassa. Väärien lippujen käyttö on vähentynyt huomattavasti, samalla kun yhä useampi varjolaivaston säiliöalus rekisteröidään Venäjälle. Lisäksi tutkijat ovat tunnistaneet joukon pakotteiden kohteena olevia säiliöaluksia, joiden epäillään manipuloivan sijaintitietojaan Mustallamerellä.
Kaikkien näiden muutosten välillä ei toistaiseksi voida osoittaa suoraa yhteyttä. CREA:n tilastot kattavat huomattavasti suuremman osan laivastosta kuin Financial Timesin raportoinnissa mainitut kaksitoista alusta. Tiedot kuitenkin osoittavat, että Venäjän öljykaupassa käytettävät toimintatavat muuttuvat edelleen pakotteiden ja viranomaisvalvonnan kiristyessä.
Euroopan rannikkovaltioille on siksi yhä tärkeämpää selvittää paitsi se, minkä lipun alla säiliöalus purjehtii, myös kuka sen tosiasiassa omistaa ja kuka vastaa sen toiminnasta, millainen vakuutusturva sillä on ja vastaavatko sen ilmoittamat sijaintitiedot sen todellisia liikkeitä.
Aineiston on koonnut Andrij Lisitsyn InformNapalmia varten.
Lisää InformNapalmin artikkeleita
Aineistoa saa vapaasti levittää ja julkaista uudelleen, kunhan lähde mainitaan. Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0). Seuraa meitä Facebookissa, X:ssä, Telegramissa ja Slate (Sl8) -palvelussa.
InformNapalm ei ota vastaan taloudellista tukea miltään valtiolta tai institutionaaliselta rahoittajalta. Toiminta rahoitetaan yksinomaan yksittäisten vapaaehtoisten ja lukijoiden omilla panoksilla. Toimintaa voi halutessaan tukea pienillä kuukausilahjoituksilla BuyMeACoffee-palvelun kautta.
