Venäläiset vaikuttamisverkostot käyttävät väärennettyjä uutisraportteja levittääkseen harhaanjohtavaa tietoa Ukrainasta ja sen kansainvälisistä kumppaneista. Ranskalaisen Le Point -lehden nimiin laadittua tekaistua selvitystä on levitetty venäläisillä Telegram-kanavilla ja laajassa verkkosivustojen verkostossa. Tämän jälkeen Claude-tekoälypalvelu on esittänyt väitteet tosina ja viitannut yhteen verkoston sivustoista. Tapaus osoittaa, kuinka väärennetyt uutiset voivat levitä entistä laajemmalle digitaalisten tietopalvelujen välityksellä. Samalla uudet viranomaisraportit ja tutkimustulokset antavat aiempaa tarkemman kuvan venäläisen informaatiovaikuttamisen taustalla olevista organisaatiorakenteista.
Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt varoittaa 12. lokakuuta 2026 maahan kohdistuvasta laajamittaisesta varjosodasta. Samassa lehdistötilaisuudessa Saksan sisäisen turvallisuuden tiedustelupalvelu BfV kuvaa, kuinka Venäjän hybriditoimintaan kuuluu informaation manipulointia, sabotaasia ja muita turvallisuusuhkia. Varoitukset ajoittuvat samaan aikaan venäläisiä vaikuttamisoperaatioita koskevien uusien eurooppalaisten selvitysten kanssa. Tutkimukset osoittavat, kuinka tunnettujen tiedotusvälineiden identiteettejä käytetään hyväksi tekaistujen tietojen uskottavuuden lisäämiseksi. Tietoja levitetään koordinoitujen kanavien kautta ja julkaistaan uudelleen verkkosivustoilla, jotka voivat vaikuttaa toisistaan riippumattomilta. Kun tekoälypohjaiset tietopalvelut hyödyntävät näitä tietoja, syntyy uusi levityskanava, jossa vastaanottaja ei aina pysty arvioimaan tiedon alkuperää.
Tiedotusvälineiden väärentäminen vaikuttamiskeinona
Venäläistä informaatiovaikuttamista ei harjoiteta ainoastaan valtiollisten tiedotusvälineiden ja avoimesti Kremlin-myönteisten tiedotuskanavien kautta. Yksi dokumentoitu menetelmä on tunnettujen uutisorganisaatioiden identiteettien hyödyntäminen, jotta tekaistut tiedot vaikuttaisivat uskottavalta journalismilta. Väärennettyihin artikkeleihin ja videoihin liitetään tunnettuja logoja, graafisia tunnuksia ja toisinaan todellisille henkilöille sepitettyjä lausuntoja. Todellinen lähettäjä piilotetaan näennäisesti riippumattoman uutislähteen taakse. Kun kertomus leviää edelleen, viittaus tunnettuun tiedotusvälineeseen voi kulkea sen mukana ja luoda vaikutelman, että tiedot on jo tarkistettu.
Analyysiyritys NewsGuard esittelee syyskuussa 2026 julkaistussa kartoituksessaan 906 tunnistettua mediaväärennöstä, jotka liittyvät kolmeen venäläiseen vaikuttamisoperaatioon. Aineistoa on esitetty 163 tunnetun tiedotusvälineen nimissä 21 maassa. Väärennösten kohteeksi joutuneisiin uutisorganisaatioihin kuuluvat muun muassa BBC, Euronews, Politico ja Deutsche Welle. Väärennöksiä on käytetty esimerkiksi ukrainalaisiin päättäjiin kohdistuvien korruptiosyytösten sekä eurooppalaisia poliitikkoja koskevien harhaanjohtavien tietojen levittämiseen. Näin todellisten tiedotusvälineiden mainetta hyödynnetään tekaistujen kertomusten uskottavuuden lisäämiseksi.
NewsGuard on samalla korjannut aiemmin ilmoittamaansa tietoa toiminnan kasvuvauhdista. Yhtiö ilmoitti alun perin 850 prosentin kasvusta vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon ja vuoden 2026 vastaavan ajanjakson välillä. Riippumattoman tutkijaryhmän esittämien huomautusten jälkeen NewsGuard toteaa, ettei vuoden 2025 kartoitus ollut yhtä kattava. Alkuperäinen vertailu on siksi saattanut liioitella kasvua. Korjaus ei muuta dokumentoitujen väärennösten olemassaoloa, mutta rajoittaa mahdollisuuksia arvioida, kuinka nopeasti toiminta on laajentunut.
Menetelmän keskeinen piirre on se, kuinka väärälle tiedolle voidaan rakentaa uskottavuutta useassa vaiheessa. Tekaistulle uutisraportille annetaan ensin tunnettu julkaisija. Tämän jälkeen muut verkkosivustot ja käyttäjätilit toistavat sisältöä ja viittaavat väitettyyn alkuperäislähteeseen. Jos tiedot leviävät edelleen, useat julkaisut voivat luoda vaikutelman toisistaan riippumattomista vahvistuksista, vaikka ne kaikki perustuvat samaan väärennökseen.
Le Pointin nimiin laadittu väärennös
Venäjän-mieliset Telegram-kanavat alkavat 10. huhtikuuta 2026 levittää väitteitä, joiden mukaan yli 20 000 ukrainalaista sotilasta on karannut palveluksesta saatuaan sairaanhoitoa Ranskassa. Kertomuksen mukaan joka kolmas Ranskassa vuonna 2025 hoidettu ukrainalaissotilas olisi jäänyt maahan Ukrainaan palaamisen sijaan. Aineistossa väitetään myös ukrainalaisten sotilaiden liittyneen rikollisryhmiin Ranskassa. Lähteeksi ilmoitetaan ranskalainen Le Point -lehti. Väitteet esitetään videolla, jossa käytetään lehden logoa ja jäljitellään sen journalistista ilmettä.
Le Point ei kuitenkaan ole koskaan julkaissut tällaista selvitystä. Ukrainan disinformaation torjuntakeskus julkaisee 14. huhtikuuta aineistoa koskevan analyysin. Viranomainen toteaa, ettei Le Point ole julkaissut väitteitä eikä vastaavia tilastotietoja löydy tunnetuista kansainvälisistä tiedotusvälineistä tai virallisista lähteistä. Viranomaisen kartoituksen mukaan väärennöstä on levitetty ensin venäläisillä Telegram-kanavilla, minkä jälkeen propagandaa levittävät verkkosivustot ovat esittäneet sen todellisena Ranskasta peräisin olevana uutisena.
Osa levitysketjusta voidaan jäljittää venäläiseen Telegram-kanavaan Военный обозреватель, jonka nimi tarkoittaa sotilastarkkailijaa. Kanava toistaa 10. huhtikuuta julkaistussa viestissä ukrainalaissotilaita koskevan väitteen ja viittaa nimenomaisesti Le Pointiin. Kertomusta esiintyy myös venäläisissä uutisjulkaisuissa, joissa se esitetään journalistisena paljastuksena. Tunnistetut julkaisut osoittavat, kuinka väärennetty lähdemerkintä seuraa kertomuksen mukana sen levitessä.
Videon alkuperäistä tekijää ei kuitenkaan ole pystytty tunnistamaan julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Myöskään sitä ei ole vahvistettu, mikä kanava julkaisi aineiston ensimmäisenä. Dokumentoitu levitys osoittaa, että väärennös esiintyi useissa Venäjän-mielisissä informaatioympäristöissä, mutta sen perusteella ei voida määrittää koko operaation sisäistä vastuunjakoa.
Viralliset hoitotilastot eivät tue väitettyjä lukuja
Väitettyä palveluksesta karkaamisten määrää voidaan verrata Ukrainan virallisiin lääketieteellisiä evakuointeja koskeviin tilastoihin. Ukrainalaisen terveysviranomaisen tietojen mukaan yhteensä 6 445 ukrainalaista oli saanut hoitoa 33 maassa kansainvälisen Medevac Ukraine -ohjelman kautta 20. helmikuuta 2026 mennessä. Ohjelma kattaa sotilaita, veteraaneja, lapsia ja muita sodasta kärsineitä siviilejä. Potilaista 231 oli vastaanotettu hoitoon Ranskaan. Myös Maailman terveysjärjestö WHO vahvistaa maaliskuussa 2026, että yli 6 400 ukrainalaista on saanut ohjelman kautta hoitoa ulkomailla.
Tilastot koskevat tiettyä koordinoitua hoito-ohjelmaa eivätkä välttämättä kata kaikkia ulkomailla sairaanhoitoa saaneita ukrainalaisia. Niitä ei siksi voida pitää täydellisenä luettelona Ranskassa hoidetuista ukrainalaissotilaista. Tilastot kuitenkin osoittavat, ettei väite yli 20 000 palveluksesta karanneesta sotilaasta saa tukea ohjelman julkaistuista tiedoista. Väitettyjä karkaamisia ei ole myöskään osoitettu riippumattomalla dokumentaatiolla. Ranskalaista journalistista selvitystä, jonka pitäisi vahvistaa kertomus, ei ole olemassa.
Levitys venäläisen Pravda-verkoston kautta
Väärennetyn Le Point -raportin levitys ei rajoitu Telegramiin ja venäläisiin uutissivustoihin. NewsGuardin kartoituksen mukaan aineisto julkaistaan uudelleen 12 kielellä Pravda-verkostossa, joka koostuu laajasta joukosta Kremlin-myönteistä sisältöä levittäviä verkkosivustoja. Verkosto on suunnattu eri maille ja kieliryhmille, ja se julkaisee suuria määriä Venäjän-mielisistä tiedotuskanavista peräisin olevaa aineistoa.
NewsGuardin mukaan verkostoon kuuluu noin 280 verkkosivustoa. Vuonna 2025 se julkaisee arviolta 6,3 miljoonaa artikkelia, joihin sisältyy 115 tunnistetun väärän väitteen toistuvaa levittämistä. Luvut kuvaavat julkaisutoiminnan laajuutta, mutta niitä ei pidä rinnastaa tavoitettujen tai vaikutuksen kohteeksi joutuneiden ihmisten määrään. Useat julkaisut voivat sisältää samoja perustietoja ja levitä ilman merkittävää todellista lukijakuntaa.
Uudelleen julkaistun aineiston suuri määrä vaikuttaa kuitenkin siihen, kuinka helposti tieto on löydettävissä. Kertomus, joka esiintyy aluksi rajatussa venäläisessä informaatioympäristössä, voi myöhemmin löytyä lukuisilta verkkosivustoilta ja useina kieliversioina. Tavallisessa tiedonhaussa nämä julkaisut voivat vaikuttaa erillisiltä lähteiltä, vaikka ne toistavat samaa alkuperäistä sisältöä. Toistaminen voi siten luoda vaikutelman, että tekaistu kertomus olisi vahvistettu useista toisistaan riippumattomista lähteistä.
Le Point -tapaus osoittaa, kuinka väärennetty uutisraportti voi levitä Venäjän-mielisiltä Telegram-kanavilta venäläisille uutissivustoille ja kansainväliseen verkkosivustojen verkostoon. Dokumentoitu tapahtumaketju ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen uudelleenjulkaisu olisi ollut saman toimijan ohjaama. Se ei myöskään osoita, että kaikki aineistoa levittäneet olisivat tienneet väärennöksen alkuperästä. Julkaisujen väliset yhteydet on siksi erotettava kysymyksestä, onko niiden taustalla yhteinen operatiivinen johto.
Aiempi kartoitus Venäjän-mielisistä mediaverkostoista Euroopassa
Maaliskuussa 2024 InformNapalm julkaisi yhdessä Insight Newsin journalistien kanssa selvityksen eurooppalaisista mediaverkostoista, jotka levittävät Venäjän-mielisiä viestejä. Menetelmänä käytettiin verkkoanalyysiä ja avainsana-analyysiä SimilarWeb- ja SE Ranking -ohjelmistojen avulla. Lisäksi analyytikot hyödynsivät verkkoanalyysiin ja hakukonemarkkinointiin erikoistuneiden yritysten asiantuntija-apua. Analyytikot tunnistivat verkkosivustoja, joilla oli samankaltaista sisältöä, keskinäisiä viittauksia ja viittausliikennettä.
Selvityksen mukaan samankaltainen sisältö, yhteiset hakutermit sekä keskinäiset linkit ja viittaukset viittaavat siihen, että verkkosivustoilla on yhteisiä tavoitteita. Nämä yhteydet eivät kuitenkaan yksin riitä osoittamaan yhteistä operatiivista johtoa. Selvityksen mukaan viittausliikenne vahvisti, että verkkosivustoilla on yhteistä lukijakuntaa, sillä käyttäjät siirtyvät linkkien kautta sivustolta toiselle. Tulokset esitettiin interaktiivisessa infografiikassa, jossa kunkin verkkosivuston koko vastaa sen kuukausittaista liikennettä ja viivojen paksuus kuvaa mainintojen ja linkkien määrää. Selvityksen mukaan nämä tiedotusvälineet olivat aktiivisimpia Saksassa ja Ranskassa.
Selvitys osoitti myös, että kirjoittajien joukossa oli henkilöitä, joilla oli suoria yhteyksiä Venäjään, ja että osa heistä oli muuttanut sinne. Verkkosivustot kuvailivat usein itseään vapaiksi ja riippumattomiksi ja kutsuivat tarjoamaansa sisältöä vaihtoehtoiseksi tiedoksi. InformNapalm arvioi, että pitkään toimineet, tietylle kohderyhmälle suunnatut ja muita länsimaisia tiedotusvälineitä muistuttavat verkkosivustot voivat vakuuttaa useampia lukijoita kuin Venäjän-mieliset sivustot, joiden verkkotunnuksessa esiintyy sana Pravda.
Arvio tehtiin ennen kuin NewsGuard julkaisi tiedot Pravda-verkoston toiminnan laajuudesta vuonna 2025. Selvitys julkaistiin myös kauan ennen Le Point -väärennöstä eikä käsittele kyseistä tapausta. Se kuvaa kuitenkin samankaltaista toimintamallia, jossa toisiinsa viittaavat ja linkittävät verkkosivustot esiintyvät toisistaan riippumattomina.
Tekoälypalvelu toistaa väärennetyn tiedon
Yksi Le Point -tapauksen erityisen merkittävistä piirteistä liittyy siihen, mitä tapahtuu aineiston uudelleenjulkaisun jälkeen. NewsGuard tarkastelee 4. toukokuuta 2026 julkaistussa selvityksessään, kuinka Claude-tekoälypalvelu käsittelee venäläisissä ja iranilaisissa informaatioympäristöissä levitettyjä vääriä väitteitä. Tutkimus kattaa erityyppisiä kysymyksiä. Osa niistä on muotoiltu neutraalisti, kun taas toiset perustuvat oletukseen, että kyseinen väite pitää paikkansa. Tutkijat testaavat myös, kuinka palvelu vastaa kysymyksiin, joissa pyydetään sisältöä harhaanjohtavan tiedon levittämiseksi edelleen.
Kun Claudelta kysytään väitetystä Le Point -selvityksestä, palvelu esittää tekaistun väitteen totena kahdessa testitilanteessa. Toinen kysymys perustuu oletukseen, että kertomus on tosi, ja toinen on laadittu houkuttelemaan palvelua tuottamaan lisää harhaanjohtavaa sisältöä. Molemmissa tapauksissa Claude viittaa Pravda-verkostoon kuuluvaan ranskankieliseen verkkosivustoon. Sivusto on aiemmin julkaissut väärennöksen uudelleen, ja Claude käyttää sitä virheellisen vastauksensa lähteenä.
Tapaus tarjoaa siten dokumentoidun esimerkin siitä, kuinka Venäjän-mielisessä verkostossa levitettyä harhaanjohtavaa tietoa voidaan käyttää tekoälyn tuottaman vastauksen lähdeaineistona. Tieto saa uuden levityskanavan, kun automatisoitu palvelu toistaa sen tuomatta selkeästi esiin lähdeaineiston puutteita. Vastaanottajalle väite voi vaikuttaa tarkistetulta, vaikka mainittu verkkosivusto ainoastaan toistaa tekaistun väitteen.
Googlen tekoälyvastaus ja näyttöön liittyvät erot
NewsGuard esittelee syyskuussa 2026 myös tapauksen, jossa Googlen automaattisesti koostama tekoälyvastaus, AI Overview, on yhtiön mukaan vahvistanut saman kertomuksen. Näin väitetään tapahtuneen kolme päivää sen jälkeen, kun väärennöstä alettiin levittää. Google kiistää dokumentaation riittävyyden ja huomauttaa, ettei esitetyssä kuvakaappauksessa näy alkuperäistä kysymystä. Myöskään Googlen oma selvitys ei ole onnistunut toistamaan vastausta. Näytön vahvuus eroaa siten näiden kahden havainnon välillä. NewsGuardin Claude-tutkimus sisältää dokumentoituja vastauksia ja lähdeviittauksia, kun taas Googlea koskeva tieto perustuu tulokseen, jota Google ei ole pystynyt vahvistamaan.
Tutkimukset eivät osoita, että tekoälymallien koulutusaineisto olisi muuttunut pysyvästi. Sen sijaan dokumentoitu haavoittuvuus liittyy ennen kaikkea tiedonhakuun. Kun tekoälypalvelu käyttää hakutuloksia ja muita verkkolähteitä, epäluotettavaa aineistoa voidaan esittää tosiasioiden pohjana. Näin sama tekaistu väite voi tavoittaa myös vastaanottajia, jotka eivät koskaan vieraile verkkosivustoilla, joilla sitä alun perin levitettiin.
Tutkimusten rajoitukset ja tekoälyjärjestelmien haavoittuvuus
On dokumentoitu, että tekoälypalvelut toistavat tietyissä olosuhteissa disinformaatiota. Ongelman laajuudesta ja siitä, missä määrin ilmiö johtuu tarkoituksellisesta manipuloinnista, vallitsee kuitenkin epävarmuutta. Maaliskuussa 2025 NewsGuard julkaisee tutkimuksen, jonka mukaan tekoälypalvelut toistavat Pravda-verkoston vääriä väitteitä noin kolmasosassa tutkituista vastauksista. Tulos herättää kysymyksiä venäläisten toimijoiden mahdollisuuksista vaikuttaa tekoälypohjaisiin tietopalveluihin julkaisemalla suuria määriä harhaanjohtavaa aineistoa.
Lokakuussa 2025 julkaistu vertaisarvioitu tutkimus antaa kuitenkin varovaisemman kuvan. Tutkimus on julkaistu Harvard Kennedy Schoolin tieteellisessä Misinformation Review -lehdessä. Tutkijat analysoivat 416 vastausta neljästä tekoälypohjaisesta tietopalvelusta. Kysymykset perustuvat aiemmin tunnistettuihin venäläisiin disinformaatioväitteisiin. Vain 21 vastausta eli viisi prosenttia tukee vääriä väitteitä. Viittauksia Kremliin kytkeytyviin verkkosivustoihin esiintyy kahdeksassa prosentissa vastauksista, mutta niitä käytetään usein väitteiden kyseenalaistamiseen tai niiden epävarmuuden kuvaamiseen.
Tutkijat esittävät vaihtoehtoisen selityksen joillekin virheellisille tekoälyvastauksille. Kun erittäin tarkkaan rajatusta aiheesta ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, vähemmän uskottavat verkkosivustot voivat saada suhteettoman suuren merkityksen hakutuloksissa. Tällaiset tiedolliset aukot eivät välttämättä johdu onnistuneesta, koordinoidusta tekoälyjärjestelmään kohdistuvasta operaatiosta. Tutkimus antaa siksi vain rajallisesti tukea teorialle, jonka mukaan disinformaation laajamittainen julkaiseminen johtaisi automaattisesti tekoälypalvelujen järjestelmälliseen manipulointiin.
Tutkimuksissa käytetään erilaisia menetelmiä ja kysymysaineistoja. Niiden tuloksia ei siksi voida verrata ikään kuin niissä olisi mitattu samoja olosuhteita eri ajankohtina. Saatavilla oleva tutkimustieto osoittaa, että vääriä väitteitä voi esiintyä tekoälyn tuottamissa vastauksissa, mutta se ei vielä riitä luotettaviin päätelmiin tarkoituksellisen manipuloinnin laajuudesta. Yksittäiset virheelliset vastaukset on siksi erotettava onnistuneesta informaatio-operaatiosta.
Venäläisen informaatiovaikuttamisen taustalla olevat organisaatiot
Venäläisen informaatiovaikuttamisen tiettyjen osien organisaatiorakenteista on huomattavasti enemmän dokumentoitua tietoa kuin toiminnan kokonaisvaikutuksista tekoälyjärjestelmiin. Britannian hallitus esittelee heinäkuussa 2026 julkaistussa yhteenvedossaan organisaatioita ja henkilöitä, joihin on kohdistettu pakotteita Venäjän valtiollisia etuja tukevien informaatio-operaatioiden vuoksi.
Yksi keskeisistä toimijoista on venäläinen Social Design Agency (SDA). Britannia yhdistää organisaation vaikuttamisoperaatioon, jossa käytetään väärennettyjä uutissivustoja ja tekaistua journalistista aineistoa. Operaatio tunnetaan kansainvälisesti saksankielisellä nimellä Doppelgänger, joka tarkoittaa kaksoisolentoa. Nimitys viittaa menetelmään, jossa luodaan tunnettujen uutismedioiden sivustoja jäljitteleviä verkkosivustoja ja käytetään niitä harhaanjohtavan tiedon levittämiseen.
Britannian viranomaisten mukaan SDA on saanut tehtäviä ja rahoitusta Venäjän valtiolta. Organisaatio on osallistunut yhdessä Structura-yhtiön kanssa Ukrainaan ja eurooppalaisiin yhteiskuntiin kohdistuneisiin operaatioihin. Britannia määrää 11. toukokuuta 2026 pakotteita 56 toimijalle, joilla on yhteyksiä venäläiseen informaatiovaikuttamiseen. Heistä 49 on SDA:n työntekijöitä. Toimenpiteet osoittavat, että Britannian viranomaiset pitävät toimintaa osana järjestäytynyttä venäläistä informaatiovaikuttamisen strategiaa.
Centre for Geopolitical Expertise ja Rybar
Britannian toimenpiteiden kohteena on myös Moskovassa toimiva Centre for Geopolitical Expertise, geopoliittisen asiantuntemuksen keskus. Britannian hallituksen mukaan organisaatiolla on yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluihin, ja se on koordinoinut tukea toiselle vaikuttamisverkostolle, joka tunnetaan nimellä Storm-1516. Verkosto on yhdistetty eurooppalaisiin poliitikkoihin kohdistuviin tekaistuihin syytöksiin, manipuloituihin videoihin ja tunnettujen uutisorganisaatioiden verkkosivustoja jäljitteleviin sivustoihin. Sisältöä levitetään sosiaalisessa mediassa ja muissa digitaalisissa kanavissa, jotta yhteiskunnalliseen keskusteluun voitaisiin vaikuttaa ja Ukrainan kansainvälistä tukea heikentää.
Britannian kartoitus kattaa myös venäläisen mediayhtiön Rybarin. Yhtiö on rakentanut sotilaalliseen tiedonvälitykseen ja analyyseihin keskittyvän toiminnan, mutta Britannian viranomaisten mukaan se harjoittaa myös peiteltyä informaatiovaikuttamista Venäjän valtiollisten etujen hyväksi. Britannia kertoo, että toimintaa koordinoidaan osittain Venäjän presidentinhallinnon kautta, että se saa rahoitusta valtionyhtiö Rostecilta ja että sillä on yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluissa toimiviin henkilöihin.
Nämä tiedot tukevat johtopäätöstä, jonka mukaan osaa informaatiovaikuttamisesta harjoittavat tunnistettavat organisaatiot, joilla on taloudellisia ja organisatorisia yhteyksiä Venäjän valtioon. Ne eivät kuitenkaan tarkoita, että jokainen Venäjän-mielinen väärennös voitaisiin yhdistää johonkin näistä toimijoista. Tällainen yhteys edellyttää tapauskohtaista näyttöä silloinkin, kun käytetyt menetelmät muistuttavat aiemmin dokumentoituja toimintatapoja.
Ruotsissa tehty tutkimus venäläisistä mediaväärennöksistä
Myös Ruotsissa on tutkittu venäläisten mediaväärennösten taustalla olevia organisaatiorakenteita. Toukokuussa 2025 Ruotsin psykologisen puolustuksen viranomainen Myndigheten för psykologiskt försvar julkaisee tutkimusraportin SDA:n toiminnasta ja kyvystä toteuttaa informaatio-operaatioita. Lundin yliopiston psykologisen puolustuksen instituutin tutkijat James Pamment ja Darejan Tsurtsumia ovat analysoineet yli 3 000 vuotanutta asiakirjaa. Aineisto kattaa organisaation sisäisen viestinnän, rahoituksen, työmenetelmät ja organisatorisen toimintakyvyn.
Raportin mukaan SDA on osa pitkäjänteistä, Venäjän valtion tukemaa informaatiosotaa. Samalla tutkijat toteavat, että väärennettyihin uutissivustoihin perustuvan operaation vaikutuksia on aiemmin yliarvioitu. Myös joidenkin vastatoimien seuraukset ovat raportin mukaan poikenneet tavoitelluista. Tämä ero on tiedusteluanalyysin kannalta merkittävä. Toimijalla voi olla huomattavia resursseja ja hyvät valmiudet tuottaa ja levittää harhaanjohtavaa tietoa ilman, että se saavuttaa poliittiset tavoitteensa. Julkaisujen määrä ei kerro, kuinka moni vastaanottaja on vakuuttunut niiden sisällöstä.
InformNapalm on aiemmin käsitellyt venäläistä informaatiovaikuttamista ja järjestäytyneitä verkostoja 15. toukokuuta 2026 julkaistussa artikkelissaan Voitonpäivä ja venäläinen muistikulttuuri Ruotsissa (Segerdagen och den ryska minneskulturen i Sverige). Selvitys tarkastelee, kuinka ideologisia viestejä, järjestäytynyttä toimintaa ja informaatio-operaatioita voidaan käyttää yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikuttamiseen ja vastakkainasettelun kärjistämiseen.
Informaatiovaikuttaminen EU:n ja Ukrainan suhteita vastaan
Väärennetyt tiedotusvälineet ovat vain yksi osa venäläistä informaatiovaikuttamista. Myös todellisia poliittisia päätöksiä käytetään harhaanjohtavien kertomusten lähtökohtina muuttamalla tai jättämällä pois niiden olennaisia yksityiskohtia.
Lokakuussa 2026 julkaistu seurantaraportti osoittaa, kuinka pakolaispolitiikkaan, asevelvollisuuteen ja korruptioon liittyviä kysymyksiä käytetään Venäjän-mielisessä disinformaatiossa. Raportti on laadittu EU:n rahoittamassa DARE-hankkeessa, ja se käsittelee kesä–elokuussa 2026 levitettyä harhaanjohtavaa tietoa. Aineisto perustuu alueellisen journalistiverkoston ja muiden osallistuneiden organisaatioiden selvityksiin. Johtopäätökset ovat raportin laatijoiden omia eivätkä sellaisenaan edusta EU:n toimielinten virallista kantaa.
Harhaanjohtavat väitteet EU:n tilapäisestä suojelusta
Yksi toistuvista väitteistä on, että EU lopettaisi vuodesta 2027 alkaen tilapäisen suojelun kaikilta ukrainalaisilta, joita koskee asevelvollisuus. Kertomus alkaa levitä sen jälkeen, kun Euroopassa ilmoitetaan tiettyjä ryhmiä koskevista muuttuneista ehdoista. EU:n neuvosto ilmoittaa 15. heinäkuuta 2026 jäsenmaiden sopineen Ukrainasta paenneiden henkilöiden tilapäisen suojelun jatkamisesta 4. maaliskuuta 2028 saakka. Samalla esitellään uusia ehtoja henkilöille, joita koskevat Ukrainan lainsäädännön mukaiset sotilaalliset velvollisuudet ja jotka hakevat suojelua. Ehdot vahvistetaan 30. heinäkuuta 2026 annetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2026/1912. Sotilaallisia velvollisuuksia koskevia säännöksiä aletaan soveltaa 5. elokuuta 2026, ja ne koskevat uusia hakijoita. Niitä ei sovelleta henkilöihin, jotka kuuluivat jo tilapäisen suojelun piiriin jossakin jäsenvaltiossa viimeistään 4. elokuuta 2026 ja ovat sen jälkeen säilyttäneet tämän asemansa samassa jäsenvaltiossa.
Manipuloidussa uutisoinnissa nämä rajatut ehdot muutetaan väitteeksi, jonka mukaan EU aikoisi yleisesti poistaa asianomaisilta ukrainalaisilta heidän suojelunsa. Toisissa kertomuksissa väitetään, että EU:ssa oleskelevien ukrainalaisnaisten olisi ilmoitettava sotilaallinen asemansa ukrainalaisen Rezerv+-sovelluksen kautta säilyttääkseen oikeutensa suojeluun. Seurantaraportin mukaan väitteillä pyritään herättämään huolta liikekannallepanosta ja esittämään EU epäluotettavana Ukrainasta sotaa paenneiden ihmisten silmissä. Taustalla on todellinen poliittinen päätös, mutta sen merkitystä vääristetään jättämällä olennaisia ehtoja ja rajoituksia pois.
Puolalaisen lehden nimiin laaditut tekaistut korruptiosyytökset
Sama seurantaraportti dokumentoi tekaistun journalistisen selvityksen, jonka väitetään olevan puolalaisen Do Rzeczy -lehden julkaisema. Aineisto leviää kesällä 2026 Venäjän-mielisillä Telegram-kanavilla Odesan alueella. Se sisältää syytöksiä, joiden mukaan Ukrainan puolustusministeriksi väitetty henkilö olisi kavaltanut yli miljoona dollaria ja käyttänyt rahat yksityisiin tarkoituksiin. Väärennös esitetään lehden graafista ilmettä jäljittelevällä kannella.
Raportin laatijoiden tekemän tarkistuksen mukaan Do Rzeczyn verkkosivustolta ei löydy vastaavaa julkaisua. Kyseisessä lehden numerossa käsitellään muita aiheita, ja väärennetty teksti sisältää kielivirheitä, jotka poikkeavat luontevasta puolasta. Kertomuksessa käytetään samaa perusmenetelmää kuin Le Point -väärennöksessä. Tunnettua ulkomaista uutisorganisaatiota käytetään vääränä lähteenä tekaistujen tietojen uskottavuuden lisäämiseksi. Menetelmän toistuminen ei kuitenkaan yksin riitä osoittamaan, että molemmat väärennökset olisi tuottanut sama organisaatio.
Informaatiovaikuttaminen osana Venäjän laajempaa hybriditoimintaa
Digitaalinen informaatiovaikuttaminen ajoittuu samaan aikaan Euroopan turvallisuustilanteen heikkenemisen kanssa. Useat eurooppalaiset turvallisuusviranomaiset kuvaavat venäläistä toimintaa, jossa tiedustelu, kyberoperaatiot, sabotaasi ja disinformaatio esiintyvät rinnakkain. Reuters raportoi 12. lokakuuta 2026 Berliinissä järjestetystä lehdistötilaisuudesta, jossa Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt varoittaa laajamittaisesta varjosodasta. Saksan sisäisen turvallisuuden tiedustelupalvelun BfV:n johtaja Sinan Selen kuvaa Venäjän hybriditoimintaa uhaksi, johon kuuluu informaation manipulointia, sabotaasia ja muita epävakautta aiheuttavia toimia.
Lausunnot seuraavat muun muassa Leipzig/Hallen lentoasemalla elokuussa 2026 paljastunutta epäiltyä sabotaasiyritystä. Lentoasemalta on löydetty räjähteillä varustettu drooni. Saksan viranomaiset ovat pitäneet venäläisiä toimijoita epäillystä operaatiosta vastuullisina, mutta Venäjä kiistää syytökset. Tapaus havainnollistaa, kuinka eurooppalaiset turvallisuusviranomaiset arvioivat erilaisten hybriditoimien voivan esiintyä samanaikaisesti.
Julkisesti ei kuitenkaan ole esitetty näyttöä, joka yhdistäisi Le Pointin ja Do Rzeczyn nimissä tehdyt väärennökset epäiltyyn sabotaasioperaatioon. Yhteys koskee laajempaa turvallisuuspoliittista uhkakuvaa, ei vahvistettua yhteistä operatiivista johtoa. Informaatiovaikuttamista on siksi tarkasteltava sekä itsenäisenä toimintana että mahdollisena osana laajempia strategisia kokonaisuuksia.
Tiedusteluanalyysiin perustuva arvio
Tarkastellut lähteet tukevat johtopäätöstä, jonka mukaan venäläiseen informaatiovaikuttamiseen kuuluu sekä tunnistettuja organisaatioita, joilla on yhteyksiä valtioon, että yksittäisiä operaatioita, joiden vastuullisia toimijoita ei ole vielä pystytty selvittämään. Britannian hallituksen pakoteaineisto ja SDA:ta koskeva tutkimus osoittavat, kuinka osa toiminnasta organisoidaan ja rahoitetaan. Jokainen konkreettinen yhteys tiettyyn organisaatioon edellyttää kuitenkin erillistä näyttöä. Menetelmien ja viestien samankaltaisuus ei riitä osoittamaan yhteistä ohjausta.
Le Point -tapaus osoittaa dokumentoidun levitysketjun Venäjän-mielisiltä Telegram-kanavilta ja venäläisistä uutisjulkaisuista Pravda-verkostoon. NewsGuardin myöhempi tutkimus osoittaa lisäksi, kuinka Claude-tekoälypalvelu toistaa väärän kertomuksen ja viittaa lähteenä yhteen verkoston verkkosivustoista. Kyseessä on konkreettinen esimerkki siitä, että uudelleen julkaistu disinformaatio voi levitä edelleen tekoälypohjaisen tiedonvälityksen kautta. Dokumentoitu levitys ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkia sen vaiheita olisi ohjannut sama toimija. Tutkimukset eivät myöskään osoita, että tekoälymallien sisäinen tietosisältö olisi muuttunut pysyvästi.
Useat tarkastelluista kampanjoista kohdistuvat kysymyksiin, joilla on merkitystä Ukrainan kansainvälisille suhteille. Korruptio, asevelvollisuus, pakolaispolitiikka ja eurooppalainen turvallisuusyhteistyö ovat toistuvia aiheita. Nämä aihevalinnat ovat yhdenmukaisia niiden strategisten tavoitteiden kanssa, joita eurooppalaiset viranomaiset ovat liittäneet venäläisiin vaikuttamisorganisaatioihin. Ne eivät kuitenkaan itsessään osoita, että operaatiot olisivat onnistuneet vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen tai muuttamaan poliittisia päätöksiä.
Siksi on olennaista erottaa dokumentoitu toiminta todetuista vaikutuksista. Väärennösten, uudelleenjulkaisujen tai tekoälyn tuottamien vastausten määrä voi kuvata operaation laajuutta ja leviämistä. Se ei kuitenkaan suoraan kerro, kuinka uskottavina vastaanottajat pitävät tietoja tai millaisia poliittisia vaikutuksia niillä on. Perustellussa arviossa on erotettava toisistaan tunnistetut toimijat, dokumentoidut menetelmät, arvioidut tavoitteet ja tosiasiallisesti saavutetut vaikutukset.
Johtopäätökset
Dokumentoidut venäläiset vaikuttamisoperaatiot osoittavat, kuinka tunnettujen tiedotusvälineiden uskottavuutta käytetään hyväksi tekaistun tiedon levittämisessä. Väärennettyjä artikkeleita ja videoita voidaan esittää riippumattomana journalismina, samalla kun todellisten viranomaispäätösten merkitystä vääristellään. Organisoidun uudelleenjulkaisun kautta sama kertomus voi esiintyä lukuisilla verkkosivustoilla ja vaikuttaa useiden lähteiden vahvistamalta.
Le Point -tapaus osoittaa, kuinka journalistiseksi selvitykseksi väitetty aineisto, jota ei todellisuudessa ole koskaan julkaistu, leviää Venäjän-mielisten tiedotuskanavien ja Pravda-verkoston kautta. Väitteet toistuvat tämän jälkeen tekoälyn tuottamissa vastauksissa. Tapahtumaketju osoittaa, kuinka harhaanjohtava tieto voi siirtyä informaatioympäristöstä toiseen ja tavoittaa vastaanottajia, jotka eivät tunne sen alkuperää. Alkuperäistä tekijää ja koko levitysketjun sisäistä ohjausta ei kuitenkaan ole vahvistettu.
Avoimiin lähteisiin perustuvassa tiedusteluanalyysissä on siksi välttämätöntä tarkastella sekä sisältöä että levityskanavia. Väitetty alkuperäislähde on tarkistettava, julkaisujen ajallinen järjestys selvitettävä ja mahdolliset organisatoriset yhteydet osoitettava näytöllä. Samalla on erotettava selkeästi toisistaan dokumentoitu toiminta, arvioidut tavoitteet ja tosiasiallisesti saavutetut vaikutukset. Ilman tätä erottelua informaatio-operaatioiden koordinoinnin astetta tai vaikutusten laajuutta saatetaan yliarvioida.
Keskeinen turvallisuusriski on se, että organisoitu informaatiovaikuttaminen voi tavoittaa uusia vastaanottajia ilman, että he tunnistavat sitä propagandaksi. Kun vääriä tietoja julkaistaan tunnettujen tiedotusvälineiden nimissä ja digitaaliset tietopalvelut toistavat niitä, tietojen alkuperää on entistä vaikeampi havaita. Samalla myös tietojen luotettavuuden arviointi vaikeutuu.
Aineiston on koonnut Andrij Lisitsyn InformNapalmia varten.
Lisää InformNapalmin artikkeleita
Aineistoa saa vapaasti levittää ja julkaista uudelleen, kunhan lähde mainitaan. Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0). Seuraa meitä Facebookissa, X:ssä, Telegramissa ja Slate (Sl8) -palvelussa.
InformNapalm ei ota vastaan taloudellista tukea miltään valtiolta tai institutionaaliselta rahoittajalta. Toiminta rahoitetaan yksinomaan yksittäisten vapaaehtoisten ja lukijoiden omilla panoksilla. Toimintaa voi halutessaan tukea pienillä kuukausilahjoituksilla BuyMeACoffee-palvelun kautta.
